Monipuolinen liikkumiseen liittyvä taitoharjoittelu on tärkeää erityisesti lapsuudessa, jolloin hermosto on hyvin vastaanottavainen uusien taitojen oppimiselle, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Jenny Gustafsson. Kuva: Konsta Lattu
Tampereella selvitetään, miten koulupäivään ja kotiin tuotavat lyhyet, sovelluksen käynnistämät liikuntahetket vaikuttavat lasten liikkumiseen ja liikuntataitoihin. Elokuussa alkaneeseen Tampereen yliopiston DigiKids-tutkimukseen osallistuu yhteensä 28 koululuokkaa 18 tamperelaisesta koulusta. Mukana on noin 200–300 ekaluokkalaista ja heidän huoltajansa.
Tutkimuksessa käytetään tamperelaisen Geego Kidsin kehittämää liikuntasovellusta. Sen tarkoituksena ei ole saada lapsia viettämään lisää aikaa ruudun ääressä, vaan aloittaa lyhyitä liikuntahetkiä. Oppilas ei tarvitse koulussa omaa puhelinta liikuntahetkeen, vaan sovellus toimii opettajan selaimella. Kotona sovellus toimii kaikilla älylaitteilla.
Kaksi kolmen minuutin liikuntahetkeä jokaiseen koulupäivään
Tutkimuksen liikuntaohjelma kestää 12 viikkoa. Jokaisen koulupäivän aikana järjestetään kaksi kolmen minuutin mittaista liikuntahetkeä opettajan johdolla. Lisäksi lapset saavat ohjelman aikana liikuntatehtäviä kotiin. Sovelluksen ohjaamaa liikuntaa kertyy yhteensä noin 75 minuuttia viikossa.
Tehtävissä harjoitellaan motorisia perustaitoja, kuten tasapainoa, hyppäämistä, heittämistä ja kehonhallintaa. Sovellus antaa lyhyen ääniohjatun tehtävän, minkä jälkeen tarkoituksena on siirtää huomio pois laitteesta itse tekemiseen.
Tutkijat selvittävät, vaikuttaako toimintamalli lasten motorisiin taitoihin ja päivittäisen liikkumisen määrään. Vaikutuksia mitataan liikemittareilla ja monipuolisilla testeillä. Motorisia taitoja testataan tutkimuksen aikana ja liikkumista seurataan UKK-instituutin liikemittareilla. Mittauksia tehdään tutkimuksen alussa, 12 viikon ohjelman päätyttyä sekä seitsemän kuukauden kuluttua.
Motoriset taidot ovat heikentyneet monissa maissa, ja maailmanlaajuisesti yli neljä viidestä 11–17-vuotiaasta nuoresta liikkuu liian vähän. Pohja liikkuvalle elämälle rakennetaan kuitenkin jo nuorempana ja taitojen oppiminen vaatii säännöllistä harjoittelua.
”Monipuolinen liikkumiseen liittyvä taitoharjoittelu on tärkeää erityisesti lapsuudessa, jolloin hermosto on erityisen vastaanottavainen uusien taitojen oppimiselle. Ikätason mukaiset motoriset taidot tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä sosiaalista osallistumista erilaisiin leikkeihin ja peleihin”, väitöskirjatutkija Jenny Gustafsson Tampereen yliopiston terveystieteiden yksiköstä sanoo Business Tampereen tiedotteessa.
Aiemmasta kokeilusta saatiin lupaavia tuloksia
Toimintamallia on kokeiltu tamperelaisissa kouluissa jo ennen varsinaisen tutkimuksen käynnistymistä. Pilottitutkimuksessa yhdeksän tamperelaisen alakoulun opettajat kehittivät toimintamallia yhdessä tutkijoiden kanssa. Sitä kokeiltiin kahdessa alakoulussa, joissa opettajat pitivät päivän aikana lyhyitä liikuntataukoja ja antoivat oppilaille liikuntaläksyjä kotiin.
Pilottiin osallistuneet opettajat kertoivat lyhyiden liikuntahetkien rauhoittaneen luokkaa sekä parantaneen oppilaiden vireystilaa ja keskittymistä. Varsinaisessa DigiKids-tutkimuksessa vaikutuksia selvitetään nyt järjestelmällisesti mittaamalla lasten motorisia taitoja ja fyysistä aktiivisuutta.
”Tutkimuksessamme selvitämme, voidaanko taitoharjoittelua tukea liikuntasovelluksen avulla osana tavallista koulupäivää ja perheiden arkea. Tällaisia koulun ja kodin yhdistäviä sovelluspohjaisia tukitoimia ja niiden vaikuttavuutta on tutkittu toistaiseksi vain vähän, joten tutkimuksen odotetaan tuottavan arvokasta tietoa opettajille, perheille ja päätöksentekijöille”, Gustafsson kertoo.
Tutkimuksessa koulut on jaettu tutkimus- ja vertailuryhmiin. Vertailukoulut jatkavat tutkimuksen aikana tavallista kouluarkea ja saavat liikuntasovelluksen käyttöönsä seurannan päätyttyä.
Koulujen tehtäväksi tuli lasten liikunnallisen elämäntavan edistäminen
Tutkimuksen käynnistyminen osuu samaan ajankohtaan perusopetusta koskevan lakimuutoksen kanssa. Elokuun 2026 alussa voimaan tullut muutos velvoittaa esi- ja perusopetusta edistämään lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa. Tutkimuksessa käytettävän liikuntasovelluksen tavoite on tukea kouluja lakimuutoksen toteuttamisessa sekä vahvistaa liikunnan merkitystä lasten hyvinvointia ja arkea tukevana asiana.
Viime vuosina on käyty paljon keskustelua lasten ruutuajasta. Puhelimet on rajattu pois oppitunneilta lailla, ja moni vanhempi on huolissaan passiivisen ruutuajan määrästä. Geego Kids -sovelluksessa tehtävillä on selkeä alku ja loppu, eikä sovellus tarjoa loputonta syötettä, automaattisesti käynnistyviä videoita tai ilmoituksia, jotka houkuttelevat lasta takaisin ruudun ääreen. Lapsi katsoo ja kuuntelee tehtävänannon ja harjoittelee sitten siinä opetettuja taitoja.
DigiKids on Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus, jossa ovat mukana myös Tampereen kaupunki ja UKK-instituutti. Tutkimusta johtaa kansanterveystieteen professori Pilvikki Absetz. Tutkimus käynnistyi 10. elokuuta.
