Pirkanmaan vastaanottokeskuksia suljetaan osana suurta lakkautusaaltoa

Vastaanottokeskuksen avaimet jäävät pöydälle muuton jälkeen.

Suomen vastaanottokeskusverkostoa, mukaan lukien Pirkanmaan yksiköitä, organisoidaan uudelleen vastauksena turvapaikanhakijamäärien merkittävään laskuun. Maahanmuuttovirasto (Migri) ilmoitti 27. maaliskuuta 2025 julkaisemassaan tiedotteessa lakkauttavansa valtakunnallisesti 26 vastaanottokeskusta vuosien 2025–2026 aikana. Päätökset keskusten lakkauttamisesta pohjautuvat suoraan tilastoituun turvapaikanhakijoiden määrän laskuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskusten asukkaiden on muutettava, ja vastuu heidän palveluistaan siirtyy kunnille.

Miksi vastaanottokeskuksia lakkautetaan valtakunnallisesti?

Toiminnan sopeuttamisen taustalla on turvapaikkahakemusten määrän väheneminen. Migrin maaliskuisen tiedotteen mukaan vuonna 2024 Suomesta jätettiin 45 prosenttia vähemmän turvapaikkahakemuksia kuin vuonna 2023. Tämä laskeva trendi on vähentänyt majoituspaikkojen tarvetta vastaanottojärjestelmässä, mikä on johtanut Migrin päätökseen supistaa verkostoa. Tavoitteena on sopeuttaa kapasiteetti vastaamaan todellista tarvetta ja luoda kustannustehokkaampi ja joustavampi järjestelmä, joka pystyy reagoimaan tulevaisuuden vaihteluihin.

Saman tiedotteen mukaan vuoden 2025 aikana toteutettavien lakkautusten piirissä on arviolta 2 200 asukasta. Lakkautukset toteutetaan vaiheittain: 18 keskusta suljetaan vuoden 2025 loppuun mennessä ja loput kahdeksan helmikuun 2026 loppuun mennessä. Keskusten sulkeminen on osa laajempaa suunnitelmaa, jolla vastaanottojärjestelmän kapasiteettia mukautetaan. Toiminnan tehostaminen ja resurssien uudelleen kohdentaminen ovat keskeisiä tavoitteita.

Vastaanottokeskusten muutokset Pirkanmaalla: Valkeakoski ja Jämsä

Pirkanmaa on osa valtakunnallista muutosta. Maahanmuuttoviraston julkaisemalle listalle lakkautettavista yksiköistä on nostettu Pirkanmaalta muun muassa Valkeakosken ja Jämsän vastaanottokeskukset, jotka molemmat on aikataulutettu suljettavaksi syyskuussa 2025. Esimerkiksi Valkeakosken keskus on tarjonnut majoituspaikkoja noin 200 asukkaalle. Muutokset vaikuttavat suoraan alueen vastaanottokapasiteettiin ja vaativat palvelujen uudelleenorganisointia.

Toukokuussa 2025 Suomessa oli toiminnassa yhteensä 52 aikuisille ja perheille tarkoitettua yksikköä sekä 16 alaikäisyksikköä. Pirkanmaalla toiminnassa olevia yksiköitä olivat tuolloin vielä Tampereen ja Valkeakosken vastaanottokeskukset, mutta verkosto elää suunniteltujen lakkautusten myötä. Pirkanmaa on kansainvälistynyt maakunta, jossa on maahanmuuttajataustaista väestöä useissa kunnissa, kuten Tampereella, Valkeakoskella, Sastamalassa ja Hämeenkyrössä. Palvelujen jatkuvuuden turvaaminen muutostilanteessa on keskeinen haaste kunnille.

Kotikuntaoikeus vaihtoehtona vastaanottokeskukselle

Lakkautettavien keskusten asukkaille tarjotaan ensisijaisesti mahdollisuutta hakea kotikuntaoikeutta. Tämä tarkoittaa siirtymistä vastaanottojärjestelmän palveluista kuntien peruspalveluiden, kuten terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja koulutuksen, piiriin. Kotikuntaoikeuden myöntäminen edellyttää tiettyjen kriteerien täyttymistä, kuten voimassa olevaa oleskelulupaa ja rekisteröitymistä Digi- ja väestötietovirastoon.

Siirtymä on merkittävä: asukas siirtyy Migrin maksaman vastaanottorahan piiristä Kelan etuuksien ja kunnan toimeentulotuen piiriin. Niille asukkaille, jotka eivät voi hakea tai saada kotikuntaoikeutta, Maahanmuuttovirasto järjestää majoituksen toisesta vastaanottokeskuksesta tai tukee siirtymistä yksityismajoitukseen. Siirrot pyritään toteuttamaan hallitusti yhteistyössä asukkaiden ja palveluntuottajien, kuten Suomen Punaisen Ristin, kanssa.

Kotoutumislaki ja Pirkanmaan tulevaisuus ilman vanhoja keskuksia

Vastaanottojärjestelmän muutosten rinnalla myös kotoutumista koskeva lainsäädäntö on uudistunut. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema ja 1. tammikuuta 2025 voimaan astunut uusi kotoutumislaki muutti kuntien velvoitteita. Aiemman erillisen kotouttamisohjelman sijaan laki korostaa yksilöllisiä ja työelämälähtöisiä kotoutumispolkuja, jotka integroidaan tiiviimmin osaksi kuntien yleisiä palvelurakenteita ja TE-palveluita.

Pirkanmaan liiton johdolla on varauduttu tulevaisuuden demografisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin strategisella ennakointityöllä. Vuoden 2025 alussa julkaistussa työssä laadittiin neljä erilaista skenaariota maakunnan kehityksestä vuoteen 2040 asti. Nämä skenaariot auttavat kuntia ja palveluntarjoajia varautumaan erilaisiin kehityskulkuihin, kuten työperäisen maahanmuuton kasvuun tai muuttuviin palvelutarpeisiin. Tämän suunnittelun avulla varmistetaan, että kunnilla on valmiudet ja resurssit vastata tulevaisuuden muutoksiin.

Vastaanottokeskusverkoston supistaminen on suora seuraus muuttuneesta turvapaikkatilanteesta. Prosessin hallinta edellyttää tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien ja palveluntuottajien välillä, jotta siirtymät vastaanottojärjestelmästä kuntien palveluihin toteutuvat hallitusti. Erityistä huomiota vaativat sujuva tiedonkulku viranomaisten välillä sekä kuntien resurssien riittävyys esimerkiksi asumis- ja sosiaalipalveluiden järjestämisessä.

Lakkautusten tärkein syy on uusien turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä lasku. Ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrä väheni 45 prosenttia vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023. Tämän vuoksi nykyistä majoituskapasiteettia ei enää tarvita täysimääräisenä.

Asukkaille tarjotaan kahta päävaihtoehtoa. Ensisijaisesti heitä kannustetaan hakemaan kotikuntaoikeutta, jolloin he siirtyvät kuntien palveluiden piiriin. Jos tämä ei ole mahdollista, Maahanmuuttovirasto järjestää heille majoituspaikan toisesta, toimintaansa jatkavasta vastaanottokeskuksesta.

Maahanmuuttoviraston maaliskuussa 2025 julkaiseman listan mukaan Pirkanmaan alueeseen vaikuttavat lakkautukset koskevat Valkeakosken ja Jämsän vastaanottokeskuksia. Kummankin keskuksen toiminta on suunniteltu päättyväksi syyskuussa 2025.

Kotikuntaoikeus tarkoittaa siirtymistä vastaanottojärjestelmän piiristä normaalien kunnallisten palveluiden ja sosiaaliturvan piiriin. Käytännössä henkilö ei ole enää vastaanottorahan varassa, vaan hän voi hakea esimerkiksi Kelan tukia ja käyttää kunnan terveys- ja sosiaalipalveluita kuten kuka tahansa muu kuntalainen.

Vaikka vastaanottokeskuksia lakkautetaan, Maahanmuuttoviraston tavoitteena on ylläpitää joustavaa järjestelmää. Tämä tarkoittaa, että valmius nostaa majoituskapasiteettia tarvittaessa säilytetään. Toimintaa sopeutetaan jatkossakin hakijamäärien muutosten mukaisesti.

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest
WhatsApp
Picture of Petja Kaivo-oja

Petja Kaivo-oja

Sisällöntuottaja ja digitaalisen markkinoinnin asiantuntija. Kirjoittelen juttuja Tampereen seudun ajankohtaisista ja mielenkiintoisista ilmiöistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *