Tutkimusten mukaan muistisairautta sairastavien kuntoutus edistää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Silti he jäävät usein kuntoutuksen ulkopuolelle. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairailla on haasteita päästä kuntoutukseen ja tie palveluiden pariin on usein sattumanvarainen.
”Oikea-aikainen, yksilöllisesti räätälöity kuntoutus olisi erityisen tärkeää, koska se tukee toimintakykyä ja voi jopa viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta”, väitöskirjatutkimusta aiheesta tekevä Outi Mäenpää toteaa yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa haastateltiin muistisairaita ihmisiä heidän kokemistaan kuntoutustarpeista. Moni haastateltava koki, että he eivät olleet osanneet pyytää kuntoutusta, eikä sitä ollut heille tarjottu, vaikka tarvetta olisi selkeästi ollut. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä heille kohdennetun kuntoutuksen pitää olla koordinoitua ja siihen hakeutumiseen täytyy saada tukea.
Mäenpää sanoo, että usein muistisairaus heikentää ihmisen aloitekykyä, minkä vuoksi sosiaalisen tuen tarve korostuu kuntoutuksen toteutumisessa. Hänen mukaansa tarvitaan tiedon lisäämistä kuntoutuksesta sekä selkeitä matalan kynnyksen palvelupolkuja. Lisäksi olisi tärkeää, että joku ottaa kopin ja ohjaa oikea-aikaiseen kuntoutukseen.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että kuntoutukseen on satsattava enemmän. Muistijärjestöjen maailmanlaajuinen kattojärjestö Alzheimer’s Disease International (ADI) painottaa tuoreessa raportissaan, että kuntoutus pitää normalisoida luonnolliseksi ja jatkuvaksi osaksi muistisairauteen sairastuneen hoitoa. Kuntoutuksen tulee alkaa diagnosoinnista ja jatkua tarpeen mukaan sairauden kaikissa vaiheissa.
Mäenpää toteaa, että Tampereen yliopiston tutkimus ja ADI:n raportti välittävät saman viestin: muistisairaiden kuntoutukseen on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän. Hänen mukaansa tuoreen tutkimuksen tulokset kertovat, että muistisairauteen sairastuneet pystyvät kuvaamaan omia kuntoutustarpeitaan hyvin ja kuntoutus on mahdollista suunnitella niin, että se vastaa sairastuneen tarpeita ja vahvistaa hänen toimintakykyään.
”Ikääntyvässä Suomessa kuntoutus on yksi niistä keinoista, joilla on mahdollista samanaikaisesti vahvistaa muistisairaiden ihmisten toimijuutta ja tukea palvelujärjestelmän kestävyyttä”, Mäenpää sanoo.
