Adlibriksen tilaama tuore tutkimus paljastaa: 85 % 18–29-vuotiaista suomalaisista kokee lukemisen henkisenä palautumisena, ja 77 % miehistä tunnistaa sen vaikutuksen omaan hyvinvointiinsa. Silti lähes 90 % toivoisi lukevansa enemmän. Kuva: Adlibris
Suomalaiset kokevat lukemisen tukevan hyvinvointiaan, mutta vain harva lukee vähentääkseen ruutuaikaansa. Pohjoismaiden suurimman verkkokirjakaupan Adlibriksen teettämän tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta kertoo voivansa paremmin, kun lukee kirjoja.
Kolmessa Pohjoismaassa toteutetun kyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista kokee lukemisen henkisesti palauttavaksi. Ruotsissa vastaava osuus on 80 prosenttia ja Norjassa 62 prosenttia.
Adlibriksen viestintäpäällikkö Kristiina Ajpen mukaan lukeminen näyttäytyy suomalaisille arkisena keinona rauhoittua ja palautua.
”Lukeminen on suomalaisille luonteva keino huolehtia sisäisestä hyvinvoinnista – arkinen tapa rauhoittua, palautua ja voida paremmin”, Ajpe kertoo tiedotteessa.
Ruutuaikaa vähennetään kirjoilla harvoin
Vaikka lukemisen vaikutus omaan hyvinvointiin tunnistetaan laajasti, kirjaa ei kovin usein valita tietoisesti ruutujen vastapainoksi. Vain 21 prosenttia suomalaisista kertoo lukevansa vähentääkseen ruutuaikaansa. Norjassa osuus on 20 prosenttia ja Ruotsissa 14 prosenttia.
Ajpen mukaan tuloksissa näkyy kiinnostava ristiriita: suomalaiset tunnistavat lukemisen hyödyt, mutta eivät välttämättä käytä sitä keinona irrottautua digilaitteista.
”Kirja voisi monelle olla juuri se rauhoittava hetki päivän päätteeksi. Me kutsumme sitä Adlibriksella shelf-careksi”, Ajpe sanoo.
Hänen mukaansa lukemisen ei tarvitse olla vaativaa tai vakavaa, jotta sillä voi olla hyvinvointia tukeva vaikutus. Tärkeintä on löytää itselle mieluista luettavaa ja tehdä lukemisesta osa arkea.
Nuoret aikuiset tunnistavat lukemisen palauttavan vaikutuksen
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista liittyy nuoriin aikuisiin. Suomessa 85 prosenttia 18–29-vuotiaista kokee lukemisen toimivan henkisenä palautumisena. Samaan aikaan lähes 90 prosenttia nuorista aikuisista kertoo toivovansa, että lukisi nykyistä enemmän.
Ajpen mukaan tulos haastaa yksipuolista kuvaa nuorista jatkuvan ruutujen selailun sukupolvena.
”Vaikka nuoria pidetään usein doomscroll‑sukupolvena, tulokset kertovat myös toisesta puolesta. Moni tunnistaa, että juuri lukeminen rauhoittaa ja palauttaa. Nuorissa on valtavasti potentiaalia ja halua lukea enemmän”, Ajpe toteaa.
Tutkimuksen mukaan lukemisen hyvinvointivaikutukset tunnistetaan myös miesten keskuudessa. Suomalaisista miehistä 77 prosenttia kertoo tunnistavansa lukemisen myönteisen vaikutuksen omaan hyvinvointiinsa. Säännöllisesti lukevia miehiä on kuitenkin vähemmän kuin naisia: miehistä säännöllisesti lukevia on 30 prosenttia ja naisista 41 prosenttia.
Adlibriksen tilaaman tutkimuksen toteutti Verian 1.–14. huhtikuuta 2026. Kysely tehtiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Siihen vastasi noin 1 500 iältään 18–79-vuotiasta henkilöä kussakin maassa. Aineisto on painotettu edustamaan kunkin maan väestöä.
