Laboratoriotiloja Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella. Kuva: Reetta Oittinen
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät parhaillaan aivan uudenlaista infektiolääkettä. Louhi-niminen projekti keskittyy erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Hoitokonseptia voidaan soveltaa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin, joten se voi tarjota toivoa potilaille, joille nykyiset hoidot eivät riitä.
Mykobakteerit ovat hankalasti nujerrettavia. Ne rakentavat ympärilleen suojaavan biofilmin, jossa bakteerit elävät yhdessä ja muuntautuvat. Muuntautumisen seurauksena syntyy bakteeripopulaatioita, jotka sietävät mikrobilääkkeitä hyvin, mikä tekee infektioista vaikeita hoitaa. Kroonisten mykobakteeri-infektioiden hoidot ovat pitkiä ja potilaille raskaita.
Louhi-projektin tavoite on paljastaa ja hajottaa biofilmi-infektioiden hoitoon liittyvät esteet. Apuna käytetään yhdisteitä, jotka haurastavat bakteereita suojaavia biofilmirakenteita ja siten tekevät ne alttiimmiksi mikrobilääkkeille ja immuunipuolustukselle. Tutkijoiden mukaan tämä edustaa aivan uutta ajattelutapaa.
”Perinteinen lääkekehitys ei tällaista ole huomioinut. Haurastajalääkkeiden avulla lyhyemmätkin mikrobilääkekuurit riittävät ja hoidot tehoavat paremmin. Tämä säästää potilaita lääkkeiden haittavaikutuksilta ja vähentää mikrobilääkkeiden käyttöä, mikä on sekä potilaan että ympäristön etu”, professori Mataleena Parikka Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta kertoo yliopiston tiedotteessa.
Parikan mukaan lyhyemmät ja tehokkaammat hoidot myös vähentävät mikrobilääkeresistenssin yleistymistä. Hänen mukaansa resistenssin yleistyminen on jo olemassa oleva ongelma ja suuri uhka Euroopassa ja myös Suomessa. Siksi ongelmaan pureutuvat ratkaisut ovat arvokkaita nyt ja tulevaisuudessa.
