Osastonylilääkäri Katja Ahinko kertoo, että Taysissa on tehty hedelmöityshoitoja 1980-luvulta lähtien, mutta toimintamalli on vuosien varrella muuttunut. Kuva: Tanja Rämö / Pirkanmaan hyvinvointialue
Lapsitoiveen toteutuminen on monelle yksi elämän merkittävimmistä hetkistä. Taysin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan ja Fimlabin hedelmöityshoitolaboratorion yhteistyö on tehnyt tämän mahdolliseksi tuhansille perheille viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hoitojen ansiosta on syntynyt yhteensä 4 516 vauvaa.
Osastonylilääkäri Katja Ahinko muistaa vuosien varrelta useita sykähdyttäviä tilanteita.
”On ollut upeita hetkiä, kun olen hoitanut pitkään lapsesta haaveilevaa pariskuntaa ja kun raskaus sitten alkaa, niin olen kyllä itsekin herkistynyt”, Ahinko kertoo Pirhan tiedotteessa.
Nyt klinikka kamppailee lahjasolupulan kanssa. Taysissa hedelmöityshoidoissa asioi pirkanmaalaisten lisäksi potilaita Kanta-Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta ja Satakunnasta. Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialueelta käydään lahjasoluilla tehtävissä hedelmöityshoidoissa Taysissa.
”Me teemme Taysissa noin kolmanneksen koko Suomen julkisen puolen hedelmöityshoidoista. Tulokset ovat erinomaisia, mutta ilman sukusolujen lahjoittajia emme voi auttaa kaikkia”, sanoo Ahinko.
Hedelmöityshoidoissa isoja muutoksia kymmenessä vuodessa
Taysin ja Fimlabin kymmenen vuoden yhteistyön aikana hedelmöityshoidot ovat muuttuneet paljon. Potilasmäärät ovat kasvaneet ja hoitomenetelmät kehittyneet. Ahingon mukaan yksi merkittävin muutos tapahtui, kun vuonna 2019 julkisen terveydenhuollon puolelle avautui mahdollisuus tehdä hedelmöityshoitoja luovuttajien lahjasoluilla. Lahjasoluhoidot toivat mukanaan uusia potilasryhmiä, kuten naispareja ja itsellisiä äitejä.
Vuosien varrella potilasmäärä on kasvanut valtavasti ja potilaiden keski-ikä noussut.
”Tähän on vaikuttanut ehkä osaltaan se, että yksinään lasta haluavien naisten keski-ikä on yleensä korkeampi. Yli puolet itsellisistä naisista on yli 35-vuotiaita”, Ahinko arvioi.
Myös hoidoissa käytettävät tekniikat ovat muuttuneet. Esimerkiksi niin sanottu time lapse -seuranta alkioille on parantanut hoitotuloksia. Seurannan ansiosta alkiota ei tarvitse siirtää mikroskoopin alle tarkasteltavaksi, vaan kehitystä voidaan seurata reaaliaikaisesti inkubaattorissa, jossa on alkiolle optimaaliset olosuhteet.
Luovuttajapula isoin haaste
Taysissa valtaosa hedelmöityshoidoista toteutetaan pariskunnan omilla sukusoluilla. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan avuksi tarvitaan lahjoittajien sukusoluja. Lahjasoluista on tällä hetkellä pulaa ja luovuttajiksi kaivataan etenkin miehiä. Lahjasolujen tarvitsijoita on jonossa paljon, joten munasoluja joutuu odottamaan 8–12 kuukautta, siittiöitä noin vuoden.
Yksi siittiöiden luovuttaja voi auttaa enintään viittä perhettä. Rajoitus on asetettu estämään liian laajaa puolisisarusten verkostoa. Laki myös takaa lapselle oikeuden saada tietää luovuttajan henkilöllisyys täysi-ikäisenä.
Kuka voi lahjoittaa lahjasoluja?
Munasoluja voi lahjoittaa 20–35-vuotias terve nainen ja siittiöitä 20–45-vuotias terve mies, jonka suvussa ei ole vakavia perinnöllisiä sairauksia. Kaikki sairaudet eivät kuitenkaan ole este. Esimerkiksi astma, kilpirauhassairaudet, atopia ja allergia eivät ole este luovutukselle, jos sairaudet ovat hyvässä hoitotasapainossa.
Sukusoluja ei voi luovuttaa, jos käyttää tupakkatuotteita. Käytön pitää olla loppunut vähintään kolme kuukautta ennen sukusolujen luovutusta.
Ahinko kertoo, että lahjoittaminen ei ole aivan kevyt prosessi. Käyntejä tulee useita ja luovuttajien terveydentila tutkitaan.
”Auttamisen halu on se tärkein ominaisuus, jota luovuttajalta edellytetään”, Ahinko sanoo.
