Juhannuskylässä sijaitseva Tampereen tuomiokirkko on yksi 1900-luvun alun kansallisromantiikan ja maalaustaiteen merkittävimmistä edustajista Suomessa. Kirkko valmistui vuonna 1907, ja sen suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Jykevä graniittinen rakennus, korkea torni ja punatiiliset katot tekevät siitä erottuvan osan Tampereen kaupunkikuvaa.
Kirkossa järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi konsertteja ja se on Tampereen suosituimpia vihkikirkkoja. Tuomiokirkko on joka päivä avoinna myös matkailijoille. Vierailijat voivat ihailla rakennuksen vaikuttavaa arkkitehtuuria, taidetta ja rauhallista tunnelmaa. Erityisen tunnetuksi kirkko on tullut Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin freskoista, joiden aiheet herättivät aikanaan vilkasta keskustelua.
Historiaa ja arkkitehtuuria
Luonnonkivestä rakennettu Tampereen tuomiokirkko kohoaa jykevänä aivan Tampereen keskustan tuntumassa. Kirkon suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Sen taideteokset ovat taidemaalari Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin käsialaa, ja sisätilojen ornamentiikan on suunnitellut arkkitehti Valter Jung.
Kirkon rakennustyöt alkoivat vuonna 1902. Tuohon aikaan Kyttälään oli muuttanut paljon ihmisiä, joten myös kaupungin itäpuolelle tarvittiin kirkko. Vuonna 1899 julistettiin suunnittelukilpailu, jonka Sonck voitti. Kirkko valmistui vuonna 1907. Se nimettiin ensin Johanneksen kirkoksi, mutta vuonna 1923 siitä tuli Tampereen tuomiokirkko, kun Tampereesta tuli piispankaupunki.
Rakennus edustaa kansallisromanttista tyyliä. Tornit ovat tyyliltään uusgoottilaisia, mutta niissä on myös yksityiskohtaisia jugendpiirteitä. Jugendin koristeleikkauksia on myös sisätiloissa pylväissä, saarnatuolissa ja penkeissä. Kellotapulin kolme pronssikelloa valettiin saksalaisessa Franz Schillingin valimossa. Kellot ovat 64 metrisessä päätornissa, ja yhdessä ne muodostavat H-duurin kolmisoinnun.
Tampereen tuomiokirkon kirkkosali
Avara kirkkosali on muodoltaan lähes neliö ja sen pohjaratkaisussa on otettu vaikutteita aikakauden amerikkalaisista ja englantilaisista saarnakirkoista. Sisätilassa huomion vangitsee tukevien graniittipilarien kannattama tähtiholvi, jonka ääriviivoja lehterit myötäilevät. Kokonaisuutta elävöittävät Simbergin suunnittelemat ikkunoiden lasimaalaukset, jotka tuovat saliin väriä ja valoa.
Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin maalaukset
Tampereen tuomiokirkko tunnetaan erityisesti taiteestaan. Sisätiloja koristavat taiteilija Hugo Simbergin (1873–1917) ja Magnus Enckellin (1870–1925) maalaukset ja värilasi-ikkunat. Taitelijat valitsivat teostensa aiheet ja tekniikan itse. Rohkeat ratkaisut herättivätkin aikanaan laajaa keskustelua.
Simberg maalasi kirkon sisäkattoon synnin vertauskuvana pidetyn käärmeen. Sitä ympäröi pienten siipien kehä, joka ikään kuin vangitsee käärmeen keskelleen. Hän maalasi myös teräväpiikkisen orjantappuran kiertämään lehterin reunusta. Köynnöstä kantaa 12 alastonta poikaa, jotka on tulkittu Jeesuksen opetuslasten vertauskuvaksi. Simbergin käsialaa ovat myös Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha -teosten toisinnot, jotka nekin löytyvät kirkon seiniltä. Magnus Enckell taas maalasi Ylösnousemus-alttarifreskon.
Hugo Simbergin Kuoleman puutarha -fresko.
Tampereen tuomiokirkko on tunnettu ennen kaikkea taiteesta, joka poikkeaa kirkollisista perinteistä. Simbergin taide herätti aikanaan paljon keskustelua, jopa pahennusta. Hänen symbolisia ja synkkiäkin aiheita, kuten kuolemaa, käärmettä ja alastomuutta, ei pidetty kirkkoon sopivina. Kuitenkin nämä rohkeat taiteelliset ratkaisut ovat osasyy siihen, miksi Tampereen tuomiokirkko on nykyään niin merkittävä rakennus. Teokset herättävät edelleen tunteita ja erilaisia tulkintoja – toiset näkevät niissä lohdutusta ja kauneutta, toiset provokatiivisia ja synkkiä sävyjä. Juuri tämä moniulotteisuus on osa kirkon viehätystä.
Vierailuvinkit
- Kirkko sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa, vain noin puolen kilometrin päässä rautatieasemasta.
- Rakennus on avoinna yleisölle päivittäin. Aukioloajat kannattaa tarkistaa Tampereen seurakuntien nettisivuilta.
- Kirkkoon ei ole pääsymaksua.
- Saatavilla on opastettuja kierroksia, joissa voi syventyä rakennuksen historiaan ja taiteeseen.
- Kirkkoon on esteteetön sisäänpääsy.
- Vierailu Tampereen tuomiokirkossa on helppo yhdistää muihin kohteisiin, sillä kirkolta on lyhyt matka esimerkiksi Finlaysonin alueelle ja muihin keskustan nähtävyyksiin.
- Tuomiokirkossa järjestetään toisinaan konsertteja.
Miksi Tampereen tuomiokirkko on koettava?
Tampereen tuomiokirkon jyhkeä graniittinen olemus ja linnamainen arkkitehtuuri tekevät vaikutuksen, mutta todellinen elämys alkaa, kun astuu rakennuksen sisään. Kirkon holvikatto, värilasi-ikkunat ja maalaukset tekevät rakennuksesta ainutlaatuisen. Sisätilat ovat täynnä rohkeita, symbolisia ja aikanaan paljon keskustelua aiheuttaneita teoksia.
Ylösnousemus-alttarifreskon maalasi Magnus Enckell.
Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema rakennus edustaa kansallisromanttista tyyliä, joka yhdistää luonnonläheisyyttä ja keskiaikaisia vaikutteita. Hugo Simbergin freskot ja lasimaalaukset tuovat tilaan symboliikkaa, joka haastaa katsojan pohtimaan elämää ja kuolemaa, kun taas Magnus Enckellin Ylösnousemus-fresko luo toivon tunnelmaa.
Kirkko ei kuitenkaan ole vain arkkitehtuurin ja taiteen merkkiteos, vaan elävä tila. Siellä järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi konsertteja ja sen ovet ovat avoinna päivittäin. Paikka houkuttelee matkailijoita, jotka haluavat nähdä tämän suomalaisen kansallisromantiikan helmen omin silmin, mutta myös paikallisia, jotka etsivät tilaisuutta hiljentyä arjen kiireiden keskellä. Moni astuu sisään vain nauttiakseen hetken rauhasta ja antaakseen katseen kulkea pitkin taideteoksia ja katon kaaria. Toiset taas tulevat kokemaan musiikkia ja yhteisöllisyyttä. Näin tuomiokirkko tarjoaa jokaiselle jotakin: elämyksiä, hiljentymistä ja kauneutta keskellä kaupunkia.
