Pirkanmaan järvien sinilevätilanne on kääntynyt parempaan suuntaan, vaikka sää on pysynyt helteisenä. Tällä viikolla sinilevää on havaittu vain kahdella ELY-keskuksen seuraamalla vakiohavaintopaikalla, kun vielä viime viikolla havaintoja kertyi kahdeksalta eri puolelta maakuntaa.
Kirkkojärvi puhdistui – vain Nokialla runsaampia havaintoja
Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee Kangasalan Kirkkojärveä, joka tunnetaan sinileväongelmistaan läpi kesän. Tällä viikolla järvi oli levätön. Sen sijaan Nokialla tehtiin kaksi havaintoa: runsaasti sinilevää Pyhäjärven Lehtiniemessä ja vähäinen määrä Tottijärvellä.
Kansalaishavaintoja on kirjattu myös Vesi.fi-palveluun muun muassa Urjalasta, Lempäälästä, Valkeakoskelta, Sastamalasta ja Hämeenkyröstä. Näiden tietojen avulla saadaan viranomaisseurannan rinnalle laajempi kuva Pirkanmaan järvitilanteesta.
Fosforin puute rajoittaa levän kasvua
Asiantuntijoiden mukaan levätilanteen helpottumisen taustalla on todennäköisesti ravinteiden loppuminen vedestä. Sinilevät tarvitsevat lämpöä ja fosforia runsastuakseen. Lämpöä riittää, mutta kuiva kesä on vähentänyt fosforia kuljettavien valumavesien määrää. Tämän vuoksi levät eivät enää kykene lisääntymään entiseen tahtiin.
On kuitenkin tyypillistä, että sisämaan järvissä runsaimmat sinileväesiintymät osuvat vasta elokuulle. Tilannetta kannattaa siis edelleen seurata erityisesti suojaisissa lahdissa ja matalissa vesissä, joissa levä voi kerääntyä tuulen mukana.
Suopursuruoste hämmentää uimareita
Sinilevä ei ole loppukesän ainoa vesien värjääjä. Järvissä voi esiintyä myös ruskeita, kellertäviä tai punertavia lauttoja, jotka johtuvat kuusen suopursuruosteen itiöistä. Ne eivät ole ihmisille vaarallisia, mutta runsaina voivat aiheuttaa siitepölyn kaltaisia oireita. Orivedellä, Virroilla ja Näsijärvellä on kuluneella viikolla havaittu tällaisia lauttoja. Itiöt painuvat yleensä muutamassa päivässä pohjaan, joten ilmiö on ohimenevä.
Kuva: Suopursuruoste hämmentää uimareita
Vesien tila ja ilmastonmuutos
Pirkanmaan sinilevätilanne kertoo myös laajemmin järviemme herkkyydestä ilmaston ääriolosuhteille. Kuivat jaksot vähentävät ravinteiden huuhtoutumista, mikä voi hetkellisesti helpottaa sinileväongelmaa. Toisaalta rankkasateiden lisääntyminen tulevaisuudessa voi tuoda vesistöihin enemmän fosforia ja kiihdyttää kukintoja. Tämä tekee leväseurannasta entistä tärkeämpää.
Järvissä näkyvät myös metsien muutokset
Suopursuruosteen itiölautat muistuttavat siitä, kuinka metsien terveys heijastuu myös järviin. Kun kuuset tuottavat runsaasti itiöitä, ne päätyvät veden pinnalle näkyvinä lauttoina. Vaikka kyse on luonnollisesta ilmiöstä, sen runsaus vaihtelee vuosittain. Metsien hyvinvointi ja järvien ekologia liittyvät kiinteästi toisiinsa, mikä tekee seurannasta monitieteistä työtä.
