Pirkanmaa tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Maakunnan kansallispuistoissa voi kulkea ikivanhoissa metsissä, ihailla jylhiä kallioita, ylittää soita pitkospuilla ja pysähtyä kirkasvetisten järvien äärelle. Pirkanmaalla sijaitsevat Seitsemisen, Helvetinjärven ja Isojärven kansallispuistot ja lisäksi osa Puurijärven ja Isosuon kansallispuistosta ulottuu Sastamalan alueelle.
Seitsemisen kansallispuisto
Seitsemisen kansallispuisto lienee yksi Pirkanmaan suosituimmista retkeilykohteista. Ylöjärven ja Ikaalisten alueella sijaitseva puistossa on useita eripituisia reittejä, jotka sopivat niin aloitteleville retkeilijöille kuin kokeneemmillekin vaeltajille. Reitit kulkevat vaihtelevissa metsämaisemissa ja pitkospuilla. Osa kohteista soveltuu myös lastenvaunujen kanssa liikkuville.
Seitsemiseen voi suunnata kaikkina vuodenaikoina. Kesäisin alueella voi retkeillä jalan tai pyörällä, kun taas talvella puistossa on hiihtoreittejä ja kulkijoiden tallaamia polkuja, vaikka varsinaista talvikunnossapitoa retkeilyreiteille ei tehdä.
Retkeilijöiden käytössä on useita tulipaikkoja, keittokatoksia ja telttailualueita, jotka mahdollistavat pidemmätkin retket. Kesäkaudella alueella on lisäksi vuokrattavia tupia, joissa voi yöpyä luonnon keskellä.
Kansallispuistoon saavutaan tavallisimmin Koveron perinnetilan tai Seitsemisen luontokeskuksen kautta, joiden yhteydessä sijaitsevat myös suurimmat pysäköintialueet. Erityisesti kesäviikonloppuisin suosituimmat pysäköintipaikat voivat olla ruuhkaisia.
Alueen luonto
Seitsemisen kansallispuisto tunnetaan erityisesti vanhoista metsistään, joissa kasvaa jopa noin 400 vuotta vanhoja puita. Osa puista kantaa edelleen jälkiä menneistä metsäpaloista, sillä niiden rungoissa on nähtävissä palokoroja. Vanhat metsät tarjoavat elinympäristön monille linnuille, liito-oraville sekä lukuisille uhanalaisille sammal-, jäkälä- ja kääpälajeille.
Yli puolet kansallispuistosta koostuu linnustolle tärkeistä suoalueista. Keväällä ja kesällä soilla voi nähdä muun muassa kurkia, laulujoutsenia, teeriä sekä riekkoja. Suot ovat olennainen osa Seitsemisen maisemaa, ja kaikilla retkeilyreiteillä kuljetaan pitkospuilla niiden halki.
Seitsemisessä on tehty myös merkittävää luonnonsuojelutyötä metsäpeuran palauttamiseksi. Vuonna 2017 alueella aloitettiin palautusistutukset, joiden tavoitteena on vahvistaa lajia Suomessa. Metsäpeuraa esiintyy luonnonvaraisena vain Suomessa ja Venäjän luoteisosissa, ja suojelutoimien ansiosta Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen ympäristössä elää nykyisin noin sata metsäpeuraa.
Koveron perinnetila
Koveron perinnetila on yksi Seitsemisen kansallispuiston tunnetuimmista nähtävyyksistä. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua siihen, millaista elämä suomalaisella maatilalla oli 1900-luvun alkupuolella. Tilan rakennukset, pihapiiri ja hoidettu kulttuurimaisema on kunnostettu mahdollisimman hyvin aikakauden ilmettä vastaaviksi.
Perinnetilan rakennuksiin kuuluvat muun muassa päärakennus, pakari sekä vanhat karja- ja viljasuojat. Rakennuksista vanhin on 1870-luvulta peräisin oleva pakari. Päärakennus valmistui 1880-luvulla, ja sen käsin veistetyt hirret ovat säilyneet nykypäivään asti. Osa alkuperäisistä rakennuksista on vuosien saatossa hävinnyt, mutta niitä on korvattu lähialueilta siirretyillä rakennuksilla.
Kesäisin Koveron niityillä laiduntaa lampaita, jotka auttavat pitämään perinnemaiseman avoimena perinteiseen tapaan. Lampaita voi katsella aidan takaa, mutta eläinten aitauksiin ei saa mennä.
Helvetinjärven kansallispuisto
Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee Ruovedellä noin 90 kilometrin päässä Tampereelta. Puisto tunnetaan ennen kaikkea vaikuttavista rotkomaisemistaan, jotka ovat syntyneet miljoonia vuosia sitten. Alueen tunnetuin nähtävyys on Helvetinkolun jyrkkäreunainen rotko, jonka näköalapaikalta avautuu näkymä rotkon pohjalle ja Isolle Helvetinjärvelle.
Kansallispuistossa on noin 40 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä, joista löytyy vaihtoehtoja niin lyhyille kävelyille kuin pidemmille päiväretkillekin. Reiteillä on paikoin jyrkkiä nousuja ja laskuja, joten ne voivat olla vaativia erityisesti kokemattomille retkeilijöille. Helvetinkolun näköalapaikalle pääsee helpoimmin Helvetistä itään -ympyräreittiä pitkin.
Kansallispuistossa voi myös yöpyä. Alueella on neljä telttailuun tarkoitettua aluetta sekä vuokrattava autiotupa, jonka voi varata omaan käyttöön yhdeksi tai useammaksi yöksi. Näin Helvetinjärven jylhästä luonnosta voi nauttia rauhassa myös ilta- ja aamuhämärässä.
Alueen luonto
Helvetinjärven kansallispuiston maisemaa hallitsevat jyrkät kallioseinämät, kirkasvetiset järvet ja luonnontilaiset metsät. Rotkolaaksojen ympärillä kasvaa vanhaa metsää, joka tarjoaa elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille. Sijaintinsa ansiosta puistossa tavataan sekä eteläisen että pohjoisen Suomen lajistoa, mikä tekee alueen luonnosta erityisen monimuotoisen.
Kansallispuistossa elää myös useita alueellisesti uhanalaisia ja valtakunnallisesti silmälläpidettäviä sammal-, jäkälä- ja kääpälajeja. Luonnontilaiset metsät ja lahopuut luovat niille otolliset kasvuolosuhteet.
Helvetinjärven tunnetuimmat nähtävyydet ovat sen näyttävät rotkolaaksot, jotka ovat syntyneet noin 150–200 miljoonaa vuotta sitten. Tunnetuin niistä on Helvetinkolu, jossa kapea, vain muutaman metrin levyinen kalliorotko laskeutuu jyrkästi kohti Isoa Helvetinjärveä.
Isojärven kansallispuisto
Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisten ja Jämsän rajalla, ja se tunnetaan vaihtelevista metsämaisemistaan sekä jyrkistä kallioista. Kansallispuistossa on useita rengasreittejä, joiden pituudet vaihtelevat noin kolmesta kilometristä yhteentoista kilometriin. Kivikkoinen maasto sekä suuret korkeuserot tekevät reiteistä melko vaativia.
Retkeilijöitä palvelevat useat taukopaikat, kuten laavut, tulentekopaikat, telttailualueet ja kuivakäymälät. Hyvät retkeilypalvelut tekevät kansallispuistosta sopivan kohteen niin päiväretkille kuin yön yli kestäville vaelluksillekin.
Isojärven kansallispuiston maisemat ovat syntyneet noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Puiston korkein kohta on Vahtervuori, joka kohoaa 219 metriä merenpinnan yläpuolelle ja noin sata metriä Isojärveä korkeammalle.
Kansallispuiston tunnetuin eläin on majava, jonka jälkiä voi nähdä eri puolilla aluetta. Parhaat mahdollisuudet nähdä itse eläin ovat iltaisin ja hämärän aikaan, jolloin majavat lähtevät liikkeelle.
Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto
Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto ulottuu Satakunnan lisäksi myös Pirkanmaan puolelle Sastamalaan. Kansallispuisto tunnetaan monipuolisesta linnustostaan, ja alueella on monta lintutornia, joista voi seurata lintujen elämää.
Kansallispuistossa on useita lyhyitä retkeilyreittejä, jotka sopivat hyvin päiväretkille. Reittien varrella on taukopaikkoja, laavu, tulentekopaikka, telttailualue sekä laituri, ja alueelle voi saapua myös meloen. Polkuja ei hoideta talvikaudella, joten ne ovat käytettävissä vain sulan maan aikaan.
Puurijärvi kuuluu Suomen merkittävimpiin lintuvesiin. Kevät- ja syysmuuton aikana alueella levähtää suuria määriä muun muassa joutsenia, kurkia, hanhia ja muita vesilintuja, minkä vuoksi kansallispuisto on suosittu lintujen tarkkailukohde.
Puiston toinen keskeinen luontotyyppi on Isosuon laaja suoalue, joka on säilynyt lähes luonnontilaisena. Suot tarjoavat elinympäristön monipuoliselle hyönteislajistolle, ja alueelta on tavattu kymmeniä perhos- ja sudenkorentolajeja. Monimuotoinen luonto tekee kansallispuistosta kiinnostavan retkikohteen myös muille kuin lintuharrastajille.
