Kuvituskuva raakuista. Kuvaaja: Mika Lehtonen
Yleisölle avautuu poikkeuksellinen mahdollisuus päästä tutustumaan Pirkanmaan raakkujokiin, kun Sisä-Suomen elinvoimakeskus järjestää opastettuja maastoretkiä touko- ja kesäkuussa. Maastopäivillä kerrotaan jokien kunnostuksesta sekä jokihelmisimpukan eli raakun elämästä. Itse uhanalainen jokihelmisimpukka jätetään toki rauhaan joen pohjaan.
Parhaillaan käynnissä on EU-rahoitteinen LIFE Revives -hanke, jossa parannetaan uhanalaisen raakun ja sen isäntäkalana toimivan taimenen elinympäristöjä kunnostamalla jokia, kasvattamalla raakunpoikasia sekä seuraamalla toimien vaikutusta. Pirkanmaalla työtä tehdään Pinsiön‑Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan alueilla. Hanke jatkuu vuoteen 2027 asti.
”Maastopäivät tarjoavat mahdollisuuden nähdä omin silmin LIFE Revives -hankkeessa tehtyjä kunnostuksia ja erittäin uhanalaisen lajin elinympäristöä”, kertoo Pirkanmaan raakkujokien kunnostuksista vastaava projektipäällikkö Katja Vainionpää Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Retkillä tutustutaan asiantuntijoiden johdolla raakun ja taimenen elämään, niiden suojeluun, suojavyöhykkeisiin, joki- ja valuma-aluekunnostuksiin, seurantatuloksiin ja laitosviljelytyöhön. Raakku elää yli satavuotiaaksi ja selviää vain puhtaassa ja viileässä vedessä. Sen vuoksi huomio ei ole vain jokiuomassa, vaan myös ympäröivällä valuma-alueella.
Ensimmäinen maastopäivä järjestetään 23. toukokuuta Pinsiön-Matalusjoella Nokian, Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla. Toinen retki suuntautuu 6. kesäkuuta Ruonanjoelle Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajamaille. Molemmat joet kuuluvat Etelä-Suomen merkittävimpiin raakkujokiin.
Raakun elinympäristöä parannetaan monin tavoin
Jokiuomissa on jo tehty monenlaisia toimia, kuten kiveämistä, kutusoraikkoja, eroosiosuojausta, puumateriaalilla kunnostamista sekä raakkulastentarhoja. Tulevana kesänä raakkujoilla viimeistellään aiempia kunnostuksia ja käynnistetään niiden jälkeinen seuranta. Toimien tavoitteena on parantaa sekä raakun että taimenen lisääntymismahdollisuuksia.
”Tänä vuonna alkaa kertyä tietoa kunnostusten onnistumisesta, kun seurannat käynnistyvät. Tänä vuonna saamme tietoa esimerkiksi raakkujen määrästä ja iästä, isäntäkalojen tilasta, soran happipitoisuudesta ja vedenlaadusta”, Vainionpää kertoo.
Valuma-alueilla on rakennettu kosteikkoja ja putkipatoja sekä suojeltu joen vartta määräaikaisilla sopimuksilla. Toimilla hillitään kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista jokiin. Osa suunnitelmista odottaa vielä EU:n hyväksyntää.
”Yksi kesän merkittävimmistä tapahtumista on se, että laitosviljelyssä kasvatettuja raakunpoikasia palautetaan takaisin niiden kotijokiin. En malta odottaa, että vauvat tulevat kotiin”, Vainionpää sanoo.
