Neurokirurgi ja professori Michael Egnor on tehnyt uransa aikana yli 7000 aivoleikkausta. Kliininen todellisuus pakotti hänet kyseenalaistamaan yksinkertaisen materialismin: aivot eivät aina selitä tietoisuutta niin kuin teorian mukaan pitäisi. Hän kohtasi potilaita, joiden tietoisuus säilyi vakavista aivovaurioista huolimatta – jopa tapauksia, joissa lapsilta puuttui suurin osa aivokudoksesta, mutta he kasvoivat tavallisiksi, koulutetuksi aikuisiksi.
Toinen Egnorin havainto koski epileptisiä kohtauksia. Aivot pystyivät synnyttämään voimakkaita tunteita ja muistikuvia, mutta eivät abstraktia ajattelua: matemaattista päättelyä, perusteluja tai järkeilyä. Aivoista ei ole paikannettu “vapaan tahdon keskusta” tai abstraktin ajattelun aluetta. Aivot tuottavat impulsseja – esimerkiksi halun ottaa kakunpala pöydältä – ja päätös näkyy EEG-käyrässä. Mutta ihmisellä on kyky jättää impulssi toteuttamatta. Tälle tietoisen pidättyvyyden “veto-oikeuteen” ei löydy selkeää hermostollista vastinetta.
Eläin toimii pitkälti impulssiensa varassa. Ihminen pystyy sanomaan impulsseille ei. Jos olemme vain pitkälle kehittyneitä eläimiä, mistä tämä kyky kumpuaa? Missä sijaitsevat abstrakti ajattelu ja vapaa tahto? Egnorin johtopäätös on radikaali nykyisessä ilmapiirissä: materialistinen maailmankuva ei riitä selittämään ihmisyyttä. Tietoisuus ei ole pelkkä aivojen sivutuote, vaan viittaa ihmisen syvempään olemukseen – sieluun.
Raamatun ensimmäiset luvut kuvaavat ihmisen synnyn näin: “Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” Ihminen on sekä materiaa että jotain enemmän. Sielu heijastaa Jumalan kuvaa – kykyä ajatella, valita ja kantaa vastuuta. Eläimiä ei luotu tähän suhteeseen.
Syntiinlankeemus rikkoi ihmisen moraalisen kompassin, mutta kristinuskon ydinväite on, että Jumala ei jättänyt ihmistä tähän tilaan: pelastus ei synny ihmisen omasta kyvykkyydestä, vaan Kristuksen voitosta synnistä ja kuolemasta. Silti valinta jää ihmiselle. Tahdommeko nähdä itsemme sattumanvaraisina biokemiallisina koneina vailla lopullista vastuuta – vai tunnustammeko rikkinäisyytemme ja tarpeemme pelastajalle?
Joskus rakennamme tieteestä suojamuurin, jotta meidän ei tarvitsisi kohdata sielun kipua ja kaipuuta. Kysymys ei lopulta ole vain siitä, miten aivot toimivat, vaan siitä, keitä me olemme. Egnor valitsi havaintojensa tukemana ateismin sijaan kristillisen maailmankuvan, jossa kaiken takana on Jumala. Rohkaiskoon se myös meitä pohtimaan elämän perimäisiä kysymyksiä.
Seurakunnassamme alkaa tiistaina 3.3.2026 klo17 kristinuskon perusteita käsittelevä Alfa-kurssi. Tervetuloa mukaan miettimään, onko elämässä tarjolla vielä jotain parempaa.
https://tampere.svk.fi/alfa-kurssi/
Juhani Huuskonen
Tampereen Vapaakirkkoseurakunta
Tampereen Vapaakirkko sijaitsee Tampereen keskustassa osoitteessa Puutarhakatu 17. Seurakunnassa on paljon ohjelmaa ja toimintaa kaiken ikäisille ja mukaan voi tulla matalalla kynnyksellä. Ajantasainen viikko-ohjelma sekä tulevat tapahtumat löytyvät seurakunnan omilta verkkosivuilta, joilta voit selata myös tulevien viikkojen tarjontaa.
