Tampereen kaupunkiseutu on museorikas alue, jossa riittää nähtävää Tampereen suurista museoista lähikuntien pienempiin ja omaleimaisiin kohteisiin. Museot kertovat alueen historiasta, taiteesta ja arjesta eri aikakausina ja tarjoavat elämyksiä monenlaisille kävijöille.
Tässä artikkelissa esitellään Tampereen ja ympäristökuntien museot kunnittain jaoteltuna. Jokaisesta museosta kerrotaan lyhyesti, mitä siellä voi kokea ja miksi se on vierailun arvoinen. Osaan kohteista on linkitetty myös laajempi esittely, jos haluat perehtyä niihin tarkemmin.
Tampere
Tampereen taidemuseo
Tampereen taidemuseo avattiin vuonna 1931. Se on toiminut koko tämän ajan C.L. Engelin suunnittelemassa, 1838 valmistuneessa viljamakasiinirakennuksessa Pyynikintorin reunalla. Se on kaupungin kolmanneksi vanhin rakennus.
Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä taiteen historian teemoista ja esittelee niin vanhoja mestareita kuin nykytaiteen tekijöitä. Esille nostetaan sekä paikallisia että kansainvälisiä tekijöitä. Vuoden kohokohta on Vuoden nuoren taiteilijan julkistus.
Tampereen taidemuseo hallinnoi Suomen toiseksi suurinta taidekokoelmaa, joka pitää sisällään yli 15 000 teosta. Monet teoksista ovat esillä kaupungin julkisissa tiloissa. Osa taidemuseon organisaatiota on myös maailman ainoa Muumimuseo.
Sara Hildénin taidemuseo
Sara Hildénin taidemuseo on vuonna 1979 avattu Tampereen kaupungin ylläpitämä museo. Sen vaihtuvat näyttelyt keskittyvät nykytaiteeseen ja modernismiin. Museo hallinnoi Sara Hildénin Säätiön kokoelmaa. Taidekokoelma syntyi pitkän asiantuntijatyön tuloksena, mutta toiminnan lähtökohtana oli kuitenkin Hildénin henkilökohtainen suhde kuvataiteeseen.
Sara Hildén (1905–1993) oli muotialan liikenainen, kulttuurin ystävä ja taiteen kerääjä. Aikakaudelleen poikkeuksellisen itsenäisenä naisena hän toimi edelläkävijänä sekä muodin että taiteen maailmassa.
Museokeskus Vapriikki
Vapriikki on erittäin monipuolinen museokeskus Tammerkosken rannalla. Se tarjoaa nähtävää koko perheelle. Yhdellä lipulla pääsee tutustumaan yli kymmeneen näyttelyyn, jotka pitävät sisällään esimerkiksi historiaa, luonnontiedettä ja tekniikkaa. Samassa rakennuksessa toimivat myös museoravintola ja museokauppa.
Vapriikki toimii Tampellan tehtaan entisessä verstaassa. Rakennuksen vanhimmat osat ovat peräisin 1880-luvulta. Tampella on valmistanut aikoinaan muun muassa vetureita sekä pellavaisia damastiliinoja. Museokeskus Vapriikki avautui vanhaan tehtaaseen vuonna 1996.
Muumimuseo
Tampere-talossa sijaitsevasta Muumimuseosta löytyy mielenkiintoista katseltavaa kaikenikäisille muumien ystäville. Näyttely perustuu Tove Janssonin alkuperäisiin kuvituksiin. Tarinoita täydentävät Janssonin elämänkumppanin, graafikko Tuulikki Pietilän rakentamat kolmiulotteiset muumikuvaelmat. Näyttelyn sydän on viisikerroksinen ja kaksi metriä korkea Muumi-Talo lukuisine upeine yksityiskohtineen.
Museo Milavida
Museo Milavidan päänäyttelyssä perehdytään Tampereen kosmopoliittien, Nottbeckien elämään. Lisäksi Milavidassa esitellään muotia ja muotoilua vaihtuvissa teemanäyttelyissä.
Amurin museokortteli
Amurin työläismuseokortteli tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen tamperelaisen työväestön arkeen lähes sadan vuoden ajalta. Amurin kaupunginosassa, Pyynikintorin läheisyydessä sijaitseva ulkomuseo koostuu viidestä alkuperäisellä paikallaan olevasta asuinrakennuksesta ja useista piharakennuksista. Rakennuksiin on sisustettu koteja vuosien 1882–1973 tyylin mukaisesti. Museokorttelissa voi tutustua myös muun muassa yleiseen saunaan ja vanhan ajan kauppoihin.
Museokorttelin taustalla on Tampereen voimakas teollistuminen 1800-luvulla, jolloin Amuriin asutettiin paljon työväestöä. 1950-luvulla syntyi ajatus ulkomuseosta, ja 1960-luvulla yksi kortteli varattiin museokäyttöön. Rakennukset kunnostettiin alkuperäistä kunnioittaen, ja asuntoihin luotiin kuvitteelliset asukkaat, joiden tarinoiden kautta menneisyys herää eloon. Alueen tiiviit asuinolot, kaupat ja useiden perheiden jakamat tilat kertovat aikakauden elämänmenosta.
Työväenmuseo Werstas
Finlaysonin tehdasalueella sijaitseva Työväenmuseo Werstas tallentaa suomalaista työelämää ja sosiaalihistoriaa. Museossa vierailee vuosittain yli 50 000 kävijää. Werstaalle on vapaa pääsy.
Vuonna 1993 perustettu museo kertoo tavallisten ihmisten elämästä sekä työväen kulttuurista. Se esittelee laajasti työväestöön liittyvää kulttuuriperintöä sekä kertoo työttömyydestä, työväen asuinalueista ja työväenluokan jaetuista kokemuksista. Werstas käsittelee myös vähemmistöjen kulttuuriperintöä.
Poliisimuseo
Poliisimuseo esittelee Suomen poliisin historiaa ja toimintaa keskiajalta tähän päivään saakka. Museossa voi istahtaa poliisimaijan kyytiin, katsella poliisiaiheisia videoita ja ottaa kuvan itsestä epäiltyjen rekisteröintituolissa. Museo sijaitsee Tampereella Hervannassa. Sinne on ilmainen sisäänpääsy.
Vakoilumuseo
Vakoilumuseo on koko perheen museo Finlaysonin alueella. Vakoilulla on ollut suuri merkitys niin politiikassa, taloudessa, sodankäynnissä kuin yritysten välisessä kilpailussakin. Museossa tutustutaan vakoilun historiaan, agentteihin ja heidän välineisiinsä.
Emil Aaltosen museo
Emil Aaltosen museo avattiin Pyynikinlinnassa vuonna 2004. Pääkerroksen pysyvä näyttely esittelee Emil Aaltosta ja hänen taidekokoelmaansa. Pyynikinlinna oli suomalaisen kenkäteollisuuden uranuurtajan, vuorineuvos Emil Aaltosen (1869–1949) pitkäaikainen koti.
Hiekan taidemuseo
Hiekan taidemuseon perusnäyttely esittelee museon omia kokoelmia. Näyttelyssä on esillä Kustaa Hiekan keräilemiä huonekaluja, esineistöä sekä kuvataidetta 1630-luvulta lähtien. Museossa on lähinnä kotimaisten tunnettujen taiteilijoiden teoksia. Perusnäyttelyn lisäksi museossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä.
Kultaseppä Kustaa Hiekkaa (1855–1937) pidetään Suomen jalometalliteollisuuden perustajana. Hänen varallisuutensa kasvoi hyvien liikemiestaitojen ja huolellisen harkinnan ansiosta. Hiekka oli aktiivinen myös kunnallispolitiikassa sekä yhdistystoiminnassa.
Lauri Viita -museo
Tampereen Pispalassa sijaitseva Lauri Viita -museo kirjailija Lauri Viidalle omistettu museo. Se sijaitsee Laurin lapsuudenkodissa ja on avoinna kesäviikonloppuisin ja tilauksesta muinakin aikoina. Talo valmistui vuonna 1900. Sen rakensivat Laurin isä ja hänen appiukkonsa. Talo remontoitiin ja muutettiin museoksi vuonna 1977.
Idänsuhteiden museo Nootti
Idänsuhteiden museo Nootti avautui alkuvuodesta 2025. Museo esittelee Suomen suhteita Venäjään ja Neuvostoliittoon Suomen itsenäistymisestä tähän päivään saakka. Näyttely kertoo poliittisen historian käännekohdista, tavallisten ihmisten elämästä sekä kulttuurin ja talouden vaiheista. Nootti on ainoa museo, joka kertoo maamme idänsuhteiden tarinan.
Suomen Nyrkkeilymuseo
Vuonna 1991 perustettu Suomen Nyrkkeilymuseo esittelee nyrkkeilyn historiaa. Se kerää ja säilyttää lajiin liittyvää välineistöä, mitaleja, valokuvia ja muuta aineistoa. Museo sijaitsee Hämeenpuistossa.
Kangasala
Auton ja tien museo Mobilia
Mobilia on tieliikenteeseen erikoistunut museo. Siellä esitellään suomalaisen tien historiaa, ralliurheilun historiaa sekä autoklassikoita. Museon pihalla on suosittu liikennepuisto, jossa 4–12-vuotiaat pääsevät harjoittelemaan liikennekäyttäytymistä polkuautoilla. Museo sijaitsee kauniissa Längelmäveden maisemissa.
Kangasalan Kotiseutumuseo
Kotiseutumuseo esittelee Kangasalan historiaa esineiden, merkittävien henkilöiden ja vaihtuvien näyttelyiden kautta. Museota ylläpitää Kangasala-Seura. Se sijaitsee vanhassa viljamakasiinissa, joka on muutettu museoksi 1958. Museolle on kertynyt vuosien varrella yli 1 700 esinettä. Museo on avoinna kesäaikaan.
Kangasalan Lepokoti
Lepokoti toimi täysihoitolana vuosina 1910–1986. Tuolloin talossa työskenteli ja lomaili lukuisia kuuluisuuksia, erityisesti taiteilijoita. Tänä päivänä Lepokoti kertoo kävijöille kiinnostavia tarinoita vierailijoistaan sekä esittelee runsasta esineistöään.
Karjalainen Kulttuurikeskus Äijälä
Äijälä on maanlaajuisesti merkittävä karjalaisen kulttuurin esittelypaikka, jonka kokoelma on koottu siirtokarjalaisten lahjoituksina. Museossa on esillä muun muassa perinne-esineitä, valokuvia ja käsitöitä.
Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Kangasala-talossa sijaitseva taidemuseo pitää sisällään ajankohtaisia vaihtuvia kuvataidenäyttelyitä sekä Kimmo Pyykön taiteilijauraa esittelevän pysyvän näyttelyn.
Kuhmalahden kotiseutumuseo
1970-luvulla perustettu Kuhmalahden kotiseutumuseo vie kävijän aikamatkalle kyläyhteisön elämään aikaan, jolloin omavaraisuus ja käsityötaidot olivat välttämättömiä asioita. Museossa nähdään koululuokka, lasten leikkejä, leivintupa sekä tutustutaan ortodoksisen Lintulan luostarin evakkovaiheeseen Kuhmalahdella. Esillä on paikallista käsin tehtyä esineistöä, kuten kankaita, soittimia ja kotitalousvälineitä.
Tiihalan VPK-museo Palopilkku
Palopilkku esittelee Tiihalan VPK:n käytössä ollutta kalustoa. Se on auki kesäaikaan.
Varsamäen Hevosajoneuvomuseo
Varsamäen Hevosajoneuvomuseossa esillä on muun muassa rekiä ja hevosajoneuvoja 1820–1940-luvuilta. Suurin osa ajoneuvoista on peräisin Liuksialan kartanosta, mutta mukana on myös eri tahoilta saatuja lahjoituksia. Museo on avoinna sopimuksen mukaan.
Vehoniemen Automuseo
Vuodesta 1983 lähtien toiminut Vehoniemen Automuseo esittelee eri aikakausien ajoneuvoja. Museossa on esillä harrastajien omistamia ajoneuvoja eri puolilta Suomea sekä ulkomaisten kokoelmien ja museoiden autoja. Näyttely vaihtuu jatkuvasti ja sinne on aina vapaa pääsy.
Museon yhteydessä toimii myös suosittu kahvila, josta saa sekä suolaista että makeaa syötävää. Vehoniemen tunnetuimpia herkkuja ovat etenkin lusikkamunkit ja valkosuklaakakku. Kesäisin kahvilaan aukeaa jäätelöbaari, josta löytyy kaikenlaista täyteläisistä jäätelöistä raikkaisiin sorbetteihin.
Pirkkala
Reipin museo
Reipin museossa kävijä pääsee aikamatkalle pirkkalalaiseen historiaan ja maaseutukulttuuriin. Museomäellä on kolme aittaa, lato, sepän paja ja vaja. Museon kokoelma koostuu pääosin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun talonpoikaisesineistöstä. Reipissä esitellään myös entisajan koulunkäyntiä.
Museo sijaitsee Pirkkalankylässä Reipinniemen ulkoilu- ja virkistysalueella, muutaman kilometrin päässä Pirkkalan keskustasta. Se on auki kesäkaudella. Alueella järjestetään myös tapahtumia, kuten Rautakauden Birckala.
Ylöjärvi
Ylöjärven museo
Hietasmäellä lähellä kaupungin keskustaa sijaitseva Ylöjärven museo kertoo tavallisen ihmisen elämästä 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa. Alueella on 11 rakennusta. Museo on auki kesäisin ja siellä järjestetään myös erilaisia tapahtumia.
Kurun museot
Kurun ulkoilumuseo ja Vänrikki Stoolin tupa sijaitsevat Kurussa Hoppasojan notkelmassa. Samalla alueella sijaitsee myös Keihäslahden näyttelytalo, josta löytyy Kurun koulumuseo. Nähtävyyksistä tunnetuin on Vänrikki Stoolin tupa, jossa asui aikoinaan vänrikki Polviander, jonka tarinoiden pohjalta J. L. Runeberg kirjoitti runokokoelmansa.
Haverin kaivosmuseo
Viljakkalan Haverinmäellä sijaitseva kaivosmuseo on osa historiallista kaivosaluetta ja tehdasmiljöötä. Alueelle pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, joita järjestetään kesäisin.
Lempäälä
Kuokkalan museoraitti
Kuokkalan museoraitin ensimmäiset museot avattiin vuonna 1981 ja nykyään alueella on seitsemän museota. Museoraitti sijaitsee Kuokkalankosken lähellä, noin kolmen kilometrin päässä Lempäälän keskustasta. Museoraitin erikoisuus on se, että kauppamuseo sijaitsee oikeassa entisessä kyläkaupassa ja pajamuseo aidossa pajassa. Niiden lisäksi museokokonaisuudessa on parturi-kampaamomuseo, sotaveteraanien perinnekammari, Puskeman Kustaan savutölli sekä Sakkola-museo. Museoihin pääsee tutustumaan vain opastusten kautta.
Kauppamuseon hyllyiltä löytyy kaikenlaista, mitä kyläkaupassa myytiin 1900-luvun alkupuoliskolla. Pajamuseossa taas on esillä seppien käyttämiä ja valmistamia työkaluja, kuten ahjoja ja alasimia. Kampaamo- ja parturimuseo on ainoa laatuaan Suomessa. Se on sijoitettu sepän entiseen asuntoon.
Suutarimuseossa tutustutaan suutarin työskentelytilaan, koneisiin ja työvälineisiin. Sotaveteraanien perinnekammariin on koottu Suomen sotiin liittyviä tavaroita, kuten ostokortteja, pukuja, valokuvia sekä korviketuotteita. Puskeman Kustaan kodissa esitellään tallukkamestarin tarvekaluja, ja Sakkola-museo esittelee luovutetulle alueelle jääneen karjalaispitäjän perinnettä.
Nokia
Hinttalan kotiseutumuseo
Hinttala on Nokian keskustassa sijaitseva museoalue, joka esittelee 1800-luvun talonpoikaiskulttuuria. Alueella on myös kädentaitajien puoteja, joista löytyy uniikkeja taideteoksia ja kodin käyttötekstiilejä, sekä viehättävä Kahvila Hinttala, jonka valikoimassa on sekä makeita että suolaisia herkkuja.
Työläiskotimuseot
Nokian kirkon lähellä sijaitsevat työläiskotimuseot kertovat paikallisen työväestön asuinoloista 1800–1900-luvun vaihteesta. Tsaarinaikaista kotia edustavat Sirenin mökki ja sen pihapiirissä oleva savusauna. 1920-luvun elämää kuvaa keltainen Isonkiven-Järvisen mökki talousrakennuksineen. Rakennukset on siirretty Koskenmäen alueelta Nokianvirran eteläpuolelta. Työläiskotimuseot ovat auki kesäkausilla.
Orivesi
Paltanmäen kotiseutumuseo
Paltanmäessä tutustutaan Oriveden elämänmenoon 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Oriveden keskustassa sijaitseva museo on perustettu jo 1930-luvulla.
Ulkomuseoalueella on eri puolilta kuntaa siirretyt 14 vanhaa hirsirakennusta: asuinrakennuksia, aittoja, talli ja tuulimylly. Rakennukset edustavat hyvin oman aikansa rakennustyylejä. Vanhin rakennuksista on yli 300-vuotias. Asuinrakennusten huoneet on sisustettu aikakauden esineillä, huonekaluilla ja tekstiileillä. Piharakennuksiin on koottu muun muassa sepän ammattiin, peltotöihin sekä eläinten hoitoon liittyvää esineistöä.
Veteraanien perinnemuseo
Veteraanien perinnemuseo valmistui syksyllä 2023 Paltanmäen juurelle. Museo esittelee sotaveteraanien ja lottien esineistöä. Se sijaitsee Paltanmäen kotiseutumuseon yhteydessä.
Eräjärven kivimuseo
Eräjärven kivimuseossa on esillä laaja kokoelma kotimaisia ja ulkomaisia kivilajeja sekä harvinaisia mineraaleja. Eräjärvellä on pitkät perinteet kiviteollisuudessa ja kivenjalostuksessa. Museo toimii Eräjärven puukirkon pihapiirissä 1864 valmistuneessa lainaviljamakasiinissa.
Valkeakoski
Kauppilanmäen museoalue
Kauppilanmäen museoalue sijaitsee Valkeakosken keskustassa. Alueella on viisi asuinrakennusta, jotka kertovat paperitehtaan työläisten asumisoloista 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Lisäksi siellä on työväentalo, savusauna ja aitta. Piha-alue on yleinen puisto.
Myllysaaren museo
Myllysaaren museo sijaitsee kaupungin keskustassa, vanhassa tehdasrakennuksessa. Se on kulttuurihistoriallinen paikallismuseo, joka tallentaa ja tutkii tietoa Valkeakosken seudun historiasta, elämästä sekä erityisesti paikallisen paperi- ja muun teollisuuden historiasta. Myllysaaren museo on osa Euroopan laajuista teollisuusperintöä.
Suomen Jalkapallomuseo
Suomen Jalkapallomuseo esittelee suomalaista jalkapalloilun historiaa. Esillä on jatkuvasti kasvava kokoelma seurojen ja pelaajien palkintoja, mitaleita sekä jalkapallovarusteita eri vuosikymmeniltä. Museossa on myös suomalaisen jalkapalloilun kunniagalleria, Hall of Fame.
Visavuoren museo
Kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942) rakennutti ainutlaatuisen hirsilinnan Visavuoren Sääksmäelle 1900-luvun alussa. Komeassa taitelijakodissa pääsee tutustumaan kansallisromanttisen kauden taitelijaelämään. Museoidussa Visavuoressa on alkuperäisiä huonekaluja sekä isännän itsensä suunnittelemat takat. Veistoksia on esillä noin 100.
