Ylilääkäri Sanni Hellgren ja osastonhoitaja Niina Nyberg Hatanpään geriatrian poliklinikalta. Kuva: Pirkanmaan hyvinvointialue
Moni alkaa huolestua muististaan vähitellen, kun tavaroita katoaa, nimet unohtuvat tai oikeita sanoja joutuu hakemaan tavallista pidempään. Jos arjen askareet alkavat tuntua vaikeilta, sairaus voi olla jo pitkällä. Muistihuolien kanssa ei pidä jäädä odottamaan, vaan terveydenhuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
”Muistitutkimuksiin hakeudutaan edelleen liian myöhään, vaikka varhainen diagnoosi tarjoaisi parhaat edellytykset hoidon aloittamiselle ja toimintakyvyn säilymiselle”, ylilääkäri Sanni Hellgren Hatanpään geriatrian poliklinikalta sanoo.
Ajoittainen sanojen hakeminen ja nimien unohtelu kuuluu normaaliin ikääntymiseen. Sen sijaan päivittäinen tavaroiden katoaminen, asioiden jatkuva toistaminen ja arkisten toimintojen, kuten kahvin keittämisen, vaikeutuminen voivat viitata muistihäiriöön. Kun tällaisia oireita ilmenee, on syytä hakeutua tutkimuksiin.
Tutkimuksiin hakeudutaan oman sote-aseman kautta
Kun oma tai läheisen muisti mietityttää, ensimmäisenä tulee ottaa yhteyttä omaan sosiaali- ja terveysasemaan. Sote-aseman sairaanhoitaja haastattelee potilasta sekä tekee lyhyen muistitestin. Testi ei kerro vielä kaikkea, mutta antaa suuntaa.
Hoitajan vastaanoton jälkeen lääkäri tutkii potilaan sekä arvioi muut muistia heikentävät tekijät. Potilaalle tehdään laboratoriokokeita, joilla suljetaan pois esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, B-vitamiinin puutos ja kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt. Myös esimerkiksi masennus ja suru voivat aiheuttaa muistioireita.
Jos muistioireita selittäviä muita syitä ei löydy, lääkäri tekee lähetteen geriatrian poliklinikalle. Tällainen löytyy useista Pirkanmaan kunnista.
Tutkimukset ja hoito jatkuvat geriatrian polilla
Ensikäynti geriatrian poliklinikalla tapahtuu muistihoitajan vastaanotolla. Muistihoitaja tekee laajempia muistitestejä sekä haastattelee oireista ja arjen sujumisesta. Hoitaja keskustelee myös potilaan läheisen kanssa.
”Toiveenamme on, että omainen tai läheinen olisi vastaanotolla mukana”, geriatrian poliklinikan osastonhoitaja Niina Nyberg sanoo.
Geriatrian erikoislääkäri arvioi pään kuvantamisen tarpeen. Pelkkä kuvantaminen ei ratkaise diagnoosia, mutta tukee sitä sekä auttaa sulkemaan pois muita mahdollisia syitä muistioireille.
Lääkehoito tukee toimintakykyä ja hidastaa sairauden etenemistä
Tutkimusten jälkeen potilas tapaa geriatrian erikoislääkärin, jonka kanssa tutkimuksen tulokset käydään läpi ja joka asettaa diagnoosin. Yleisimpiä diagnooseja muistisairauksissa ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus sekä sekamuotoinen muistisairaus, jossa potilaalla on samanaikaisesti esimerkiksi Alzheimer ja verisuoniperäisiä muutoksia. Hieman harvinaisempia muistisairauksia ovat esimerkiksi frontotemporaalinen dementia ja Lewyn kappale -tauti.
Muistisairauden toteamisen jälkeen aloitetaan lääkitys. Ylilääkäri Sanni Hellgrenin mukaan muistilääkkeet eivät paranna sairautta, mutta hidastavat sen etenemistä ja voivat ylläpitää toimintakykyä pitkään. Sen vuoksi lääkitys olisi hyvä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Muistikoordinaattori selvittää arjen sujumista
Muistikoordinaattori tekee ensitietokäynnin potilaan kotiin viimeistään kahden kuukauden kuluttua diagnoosista. Koordinaattori käy potilaan ja läheisen kanssa rauhassa läpi, mitä diagnoosi tarkoittaa.
Diagnoosi tuo potilaalle paljon uutta tietoa, ja usein sen sisäistäminen vaatii aikaa. Siksi muistikoordinaattorin ensitietokäynti on tärkeä osa hoitopolkua.
Koordinaattorin kanssa selvitetään arjen sujumiseen ja lääkitykseen liittyviä kysymyksiä. Tarvittaessa koordinaattorilta saa apua myös mahdollisiin tukimuotoihin, kuten palveluihin ja etuuksiin liittyen.
Vuosittaiset seurantakäynnit
Noin 6–8 kuukauden kuluttua diagnoosista potilas käy geriatrian poliklinikalla muistihoitajan ja lääkärin seurantakäynnillä. Muistihoitaja tekee tarvittavia muistitestejä ja käy läpi arjen sujumista sekä mahdollisia muutoksia oireissa. Käynnillä tarkastellaan myös ravitsemusta ja uneen liittyviä asioita. Geriatri tarkistaa lääkityksen tehon ja mahdolliset haitat.
Ensimmäisen seurantakäynnin jälkeen hoito siirtyy tavallisesti muistikoordinaattorille, joka tarjoaa pitkäaikaista seurantaa. Koordinaattori seuraa potilaan vointia vuosittain. Hänen tehtävänään on auttaa siihen asti, kunnes potilas siirtyy kotihoidon tai asumispalvelujen piiriin.
”Potilas voi ottaa yhteyttä muistikoordinaattoriin milloin tahansa, jos muistioireet muuttuvat tai arjessa tulee haasteita”, kertoo osastonhoitaja Niina Nyberg.
Nybergin mukaan yleisimmät syyt yhteydenottoihin ovat käytösoireet, toimintakyvyn muutokset, kotona pärjäämisen ongelmat sekä tukipalvelujen tarpeen arviointi.
Aivoterveyden vahvistaminen kannattaa aina
Ylilääkäri Hellgren muistuttaa, että aivoista kannattaa pyrkiä pitämään huolta, vaikka muistihäiriöön viittaavia oireita ei olisi. Aivoterveyttä voi vahvistaa monin tavoin. Tärkeää on huolehtia esimerkiksi säännöllisestä liikunnasta, hyvästä ravitsemuksesta ja aktiivisesta sosiaalisesta elämästä.
”Lisäksi kaikki aivoja aktivoivat tehtävät, kuten lukeminen, musiikin kuuntelu, ristisanat ja muistipelit ovat hyväksi aivoille sekä muistille”, Hellgren vinkkaa.
