Kaarina Maununtyttären kultasormuksessa on mustaa emalikoristelua ja turkoosi kivi. Kuva: Saarni Säilynoja
Turun tuomiokirkossa parhaillaan käynnissä olevissa tieteellisissä tutkimuksissa on tehty merkittävä esinelöytö. Kuningatar Kaarina Maununtyttären (1550–1612) haudasta on löytynyt hyväkuntoinen kultasormus. Löytö on poikkeuksellinen, sillä muita varmuudella Kaarinalle kuuluneita henkilökohtaisia esineitä ei ole säilynyt nykypäivään.
Haudan tutkimukset ovat osa museokeskus Vapriikin tieteellistä tutkimusta, jonka tulokset esitellään vuonna 2028 avautuvassa näyttelyssä. Tutkimuksen tarkoituksena on hankkia tietoa Kaarinasta nykyaikaisen tieteen keinoin ja syventää ymmärrystä kuningattaren ja hänen perheensä elämästä.
Kultasormuksessa on turkoosi jalokivi sekä mustaa emalikoristelua. Ylen artikkelin mukaan siinä ei ole kaiverruksia eikä tekijän leimoja. Hyväkuntoinen sormus ei vaadi konservointia.
”Vastaavat sormukset olivat ylellisiä ja muodikkaita 1500-luvun yläluokan keskuudessa”, tutkija Ulla Nordfors kertoo Vapriikin tiedotteessa.
Nordfors kertoo Ylelle, etteivät tutkijat osanneet odottaa tällaista esinelöytöä. Tietojen mukaan kaikki esineet olisivat jo kauan sitten joutuneet haudanryöstäjien matkaan. Kultainen sormus oli kuitenkin onnistunut pysymään piilossa näihin päiviin saakka rotanpesässä, kuningattaren sormiluuhun kiinnittyneenä.
Kaarina Maununtyttären hauta on avattu edellisen kerran vuonna 1867. Tuolloin vainajan vatsasta löydettiin pieniä silkkilappuja, joita pidettiin merkkinä balsamoinnista. Parhaillaan käynnissä olevissa tutkimuksissa on kuitenkin käynyt ilmi, että silkkilaput olivat osa rotanpesää, johon jyrsijät olivat ottaneet palasia Kaarinan hautavaatteesta. Toinen samanlainen pesä oli suojannut sormiluuta, josta sormus löytyi.
Sormus aiotaan laittaa esille Turun tuomiokirkkoon sitten, kun kirkon peruskorjaus on valmis. Sormus tulee esille myös Vapriikissa avautuvaan näyttelyyn vuonna 2028.
”Olemme iloisia ja onnellisia saadessamme tällaisen aarteen Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmiin”, sanoo Turun tuomiorovasti Aulikki Mäkinen.
Tutkimuksissa tarkastellaan myös lasten hautoja
Tutkimuksissa tarkastellaan Kaarina Maununtyttären haudan lisäksi myös hänen ja Eerik XIV:n tyttären Sigrid Vasan sekä tuntemattoman lapsen hautoja. Tutkimusryhmä on tehnyt niistä luu- ja tekstiilianalyysejä. Mikroskooppisen pieniä näytteitä on otettu yli sata.
Tutkija Nordforsin mukaan tuntemattoman lapsen luuanalyysin ikäarvio vastaa Kaarinan ja Eerik XIV:n poikaa Henrikiä, joka menehtyi noin kolmivuotiaana. Tämä tieto voidaan kuitenkin varmistaa vasta DNA-analyysilla.
”Analyysien ja tutkimusten lopullisia tuloksia voidaan joutua odottamaan jopa pari vuotta”, Nordfors sanoo.
Ylen mukaan tutkimusnäytteiden ottaminen päättyy huomenna, jolloin kuningattaren jäännökset ja tekstiilit asetetaan takaisin sarkofagiin.
Kuka oli Kaarina Maununtytär?
Kaarina Maununtytär (1550–1612) oli Ruotsin kuningas Eerik XIV:n puoliso ja Ruotsin kuningatar lyhyen aikaa vuonna 1568. Kaarina piti kuningattaren asemaa hallussaan vain 87 vuorokautta. Aateliston kapina syöksi Eerikin XIV:n vallasta, minkä jälkeen perhe eli vangittuna.
Eerikin kuoltua Kaarina sai Juhana III:lta haltuunsa Kangasalla sijaitsevan Liuksialan kartanon. Siellä hän eli verrattain vaurasta elämää vuosikymmenten ajan hoitaen kartanoa menestyksekkäästi. Kaarina Maununtytär kuoli vuonna 1612 ja hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon.
