Lämmitys ja sähkölaiteviat yleisimpiä tulipalojen aiheuttajia – pientalojen itsearvioinnit käynnissä Pirkanmaalla

Tulipalon jälkeen

Pienillä teoilla voi lisätä oleellisesti paloturvallisuutta. Toisinaan pelastuslaitoksen palontutkinta saattaa havaita tulipalon jälkeen esimerkiksi sen, että nuohous on jäänyt tekemättä. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos

Asuinrakennusten tulipaloista huomattava osa johtuu ihmisen toiminnasta, ja usein vahingot olisivat ehkäistävissä pienillä arjen päätöksillä. Pelastuslaitos pyrkii parantamaan asumisen paloturvallisuutta lähettämällä kotitalouksiin pientalojen itsearviointilomakkeen ja turvallisuusoppaan.

Itsearviointilomaketta ei lähetetä kaikkiin pientaloihin joka vuosi. Pirkanmaa on jaettu viiteen alueeseen ja lomake toimitetaan jokaiselle alueelle eri vuosina. Tänä vuonna se lähetetään noin 17 000 talouteen. Itsearvioinnin palautuspäivä on 28. helmikuuta. Jos lomaketta ei palauteta määräajassa, kohteeseen suoritetaan perinteinen palotarkastus.

Pientalojen itsearvioinnissa keskitytään kodin vaaranpaikkoihin sekä muistutetaan asujan omasta roolista tulipalojen ennaltaehkäisemisessä. Vuonna 2025 pientalojen rakennuspalojen ja palovaarojen aiheuttajien kärkeen nousivat nokipalot sekä sähkölaitteiden vikaantuminen tai huollon laiminlyönti. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota itsearviointilomakkeessa.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtavan palotarkastajan Jarkko Jääskeläisen mukaan pienillä teoilla voi lisätä paloturvallisuutta merkittävästi. Palossa tuhoutuneen talon jäänteitä tutkiessaan ja palotutkintaa tehdessään Jääskeläinen on toisinaan huomannut, että ajallaan tehty nuohous tai sähkölaitteen oikeaoppinen käyttö olisi voinut estää kodin menetyksen.

”Nuohoojan tilaaminen on pikkuhomma, mutta joskus se jää hoitamatta. Monelle myös tuntuu jääneen käsitys, että nuohooja tulee pyytämättä paikalle tietyin väliajoin, mikä ei pidä paikkaansa”, Jääskeläinen sanoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotteessa.

Hän korostaakin nuohouksen tärkeyttä ja muistuttaa, että vastuu säännöllisestä nuohouksesta sekä tulisijojen ja savuhormien kunnosta on rakennuksen omistajalla. Vakituisessa asumiskäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja hormit tulee nuohota vuoden välein. Ympärivuotisesti käytössä oleva vapaa-ajan rakennus rinnastetaan vakituiseen asumiseen, eli myös tällöin nuohous pitää suorittaa vuoden välein. Muutoin vapaa-ajan rakennusten nuohousväli on kolme vuotta.

Pelastuslaitoksen mukaan pientalojen tulipaloja aiheuttavat erityisesti puulämmitys ja sähkölaitteet. Pelastuslaitos muistuttaa, että lämmittäminen kannattaa aloittaa maltillisesti, kun lämmityksestä on ollut taukoa, ja tulisijoissa tulee polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta. Suojaetäisyyksiin kannattaa kiinnittää huomiota ja tulisijoja polttaa vain valvotusti.

Sähkölaitteiden osalta kannustetaan kiinnittämään huomiota laitteiden kuntoon sekä lataamaan laitteita vain valvotusti. Myöskään pesukoneita ei tule jättää päälle valvomatta. Tulipaloriskiä voidaan ehkäistä myös sillä, että vialliset laitteet poistetaan käytöstä heti ja kodinkoneet ja niiden ympäristö pidetään puhtaina.

Pientalojen itsearvioinnissa keskitytään näihin ja moniin muihin arkisiin onnettomuusriskeihin, jotka voitaisiin estää omalla toiminnalla. Koteihin jaettava opas ja arviointilomake auttavat havainnoimaan olemassa olevia riskejä.

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest
WhatsApp
Picture of Katariina Kallioniemi

Katariina Kallioniemi

Seuraan Tampereen seudun elämää monipuolisesti. Olen kiinnostunut paikallisista ilmiöistä, arjen asioista ja kulttuurista. Vapaa-ajallani viihdyn kirjojen ja käsitöiden parissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *