Kesäinen maisema Kotojärveltä, Parkanon Kovesjoen valuma-alueelta. Kuva: Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Alkukesän sateet eivät ole riittäneet korjaamaan kuivuuden vaikutuksia, ja monien Pirkanmaan järvien vedenpinnat ovat edelleen matalalla. Joissakin järvissä vedenpinta on ajankohtaan nähden ennätysalhaalla tai lähellä ennätysalhaisia tasoja.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan viime viikon sateet toivat paikoin helpotusta tilanteeseen, mutta ne eivät ole riittäneet korjaamaan pitkän kuivan jakson vaikutuksia. Vesistöjen palautuminen on hidasta, ja kuivuuden vaikutukset voivat näkyä vielä pitkään.
”Kuivuustilanne ei korjaannu nopeasti, vaikka sateita saataisiin lisää. Suurten järvien ja pohjavesien pinnat reagoivat muutoksiin hitaasti. Pinnat myös laskevat tavallisesti läpi kesän, joten kuivuuden vaikutukset voivat näkyä vielä pitkälle syksyyn”, Tulvakeskuksen päällikkö Lauri Ahopelto kertoo Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.
Elinvoimakeskuksen mukaan kesän yksittäiset sateet eivät yleensä vaikuta merkittävästi järvien vedenkorkeuksiin. Lämpiminä päivinä vettä haihtuu enemmän, ja suurimmillaan järvistä voi haihtua päivässä jopa senttimetri vettä. Lisäksi järviin valuva vesimäärä pienenee, kun kasvillisuus hyödyntää sitä maaperästä. Käytännössä järvistä voi siis poistua enemmän vettä haihdunnan seurauksena kuin valunta ja sadanta tuottavat, mikä laskee vedenkorkeutta.
Touko- ja kesäkuun sateista huolimatta säännöstelemättömien järvien vedenpinnat jäävät kesäksi todennäköisesti tavanomaista tasoa alemmaksi. Elinvoimakeskuksen mukaan vesi on ennätyksellisen matalalla suurilla ja keskisuurilla säännöstelemättömillä järvillä, kuten Kitusjärvellä, Längelmävedellä ja Tarjanteella. Tarjanteen pinta on ajankohtaan nähden alimmillaan kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistoriansa aikana.
Vedenpinta on Pirkanmaan Tarjanteella tähän aikaan vuodesta alempana kuin kertaakaan vuodesta 1865 alkaneen havaintohistorian aikana. Normaalisti lumen sulamisvedet nostavat vedenpintaa keväällä, mutta tänä vuonna näin ei käynyt. Suomen ympäristökeskus
Haastavin tilanne on keskisuurilla säännöstellyillä latva-alueiden järvillä kuten Kangasalan Vesijärvellä, Vehkajärvellä, Loppijärvellä sekä Nuuta-, Ruta- ja Kortejärvillä. Kuivissa olosuhteissa järviin tulee vettä niin vähän, että haihdunta voi ylittää järveen tulevan vesimäärän, jolloin vedenpinta laskee. Lisäksi järvien säännöstelyluvissa voi olla asetettu minimivirtaamavaatimuksia, joilla pyritään turvaamaan riittävä juoksutus alapuolisiin vesistöihin.
”Ilman runsaita sateita joidenkin järvien vedenkorkeuksien lasku tulee heinäkuussa jatkumaan tavanomaiseen tapaan. Loppukesän vedenkorkeuksiin vaikuttaa merkittävästi heinä- ja elokuun sademäärät. Kesäsateiden avulla myös säännöstelemättömien järvien vedenkorkeudet nousisivat lähemmäs keskimääräisiä vedenkorkeuden arvoja”, kertoo vesitalousasiantuntija Nina Parviola Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Pirkanmaan suurilla säännöstellyillä järvillä tilanne on parempi. Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden, Kyrösjärven sekä Rauta- ja Kuloveden vedenpinnat on pääosin saatu hyvälle tasolle. Iso-Längelmävedellä vedenkorkeuden laskua on pystytty ehkäisemään rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta. Säännöstelyn ansiosta vedenkorkeudet ovat luonnontilaisiin järviin verrattuna korkeammalla, mikä on hyvä asia muun muassa virkistyskäytön näkökulmasta.
Myös pohjavesien pinnat alhaalla
Kuivuus näkyy myös pohjavesissä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan pohjaveden pinnat ovat alhaalla lähes koko maassa, ja monin paikoin ollaan lähellä ajankohdan ennätysalhaisia tasoja. Jos suuria sateita ei saada, lasku jatkuu syksyyn saakka. Pohjavedet palautuvat hitaasti, joten yksittäiset sadejaksot eivät korjaa tilannetta merkittävästi.
Pienten pohjavesiesiintymien pinnat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa pääosin 10–50 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella, ja paikoitellen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on 70–100 cm keskimääräistä matalampia pintoja.
Yksityiset kaivot sijaitsevat todennäköisemmin pienemmissä pohjavesimuodostumissa. Pohjaveden vähäisempi määrä voikin näkyä kaivoissa kesällä ja syksyllä. Useilla alueilla on jo raportoitu kaivojen kuivumisesta tai veden vähentymisestä, ja ilman runsaita sateita tilanne voi heikentyä kesän edetessä. Suomen ympäristökeskus kehottaa kaivojen omistajia seuraamaan veden riittävyyttä ja laatua sekä varautumaan mahdollisiin häiriöihin.
