Myllypuro Tampere

Myllypuro sijaitsee Länsi-Tampereella, noin 6–7 kilometrin päässä keskustasta. Se rajautuu lännessä valtatiehen 3 ja etelässä Tampereen–Porin rautatiehen. Alue on saanut nimensä Myllypuron laaksosta, joka virtaa Näsijärveen. Kaupunginosa tunnetaan kahdesta hyvin erilaisesta puolesta: luonnonläheisestä, metsäisestä puronvarsilaaksosta sekä teollisuus- ja yritysalueesta, joka sijoittuu sen kaakkoisosaan.

Historia ja kehitys

Myllypuro on saanut nimensä alueen halki virtaavasta purosta, jonka varrella toimi aiemmin vesimyllyjä. Alue kuului pitkään Messukylään ja Nokian suuntaan johtaneen tien varrelle. Maatalous ja metsätalous olivat alueen elinkeinoja, ja puronvarsi toimi myös kalastuksen ja pienteollisuuden paikkana.

Tampereeseen liitettäessä 1937 alue jäi osaksi kasvavaa Länsi-Tamperetta. 1900-luvun jälkipuolella Myllypuron kaakkoisosa kaavoitettiin teollisuus- ja varastoalueeksi, josta tuli osa Tampereen teollista infrastruktuuria. Sen sijaan puronvarsi ja laajempi laakso säilyivät pitkään rakentamattomina, ja niistä on myöhemmin tullut merkittävä luonnonsuojelupainotteinen alue.

Myllypuro asuinalueena

Toisin kuin useimmat kaupunginosat, Myllypuro ei ole lainkaan asuinalue, vaan se on lähes puhtaasti teollisuus-, logistiikka- ja yritysalue. Sen rakennuskanta koostuu suurista teollisuushalleista ja liikerakennuksista. Alueella ei ole kouluja, päiväkoteja tai asumiseen liittyviä palveluita. Sen sijaan se on merkittävä työpaikkakeskittymä, jonka liikenneyhteydet ovat erinomaiset sijainnin vuoksi aivan Tampereen kehätien ja Vaasantien (valtatie 3) solmukohdassa.

Asuinympäristönä Myllypuroa ei voi luonnehtia. Se on toiminnallinen ja käytännöllinen yritysalue, joka on arkena täynnä raskasta liikennettä ja työssäkäyviä ihmisiä, mutta hiljenee iltaisin ja viikonloppuisin. Alueen luonne on puhtaasti teollinen, ja se on paikka, jonne mennään töihin tai asioimaan, ei paikka, jossa asutaan.

Asuminen ja väestö

Myllypuro ei ole perinteinen asuinalue kuten monet muut Tampereen kaupunginosat. Siellä on jonkin verran pientaloasutusta ja rivitaloja, mutta väestö on vähäistä. Suurin osa alueen maa-alasta on teollisuus- ja työpaikkakäytössä sekä virkistysalueena.

Alueen luonne onkin kaksijakoinen: toisaalta pientalovaltainen laita-alue, toisaalta teollinen työpaikkakeskittymä.

Palvelut ja koulutus

Myllypuron asukkaat käyttävät enimmäkseen naapurialueiden palveluja. Lähimmät koulut ja päiväkodit löytyvät Tohlopista, Raholasta ja Epilästä.

Alueella itsellään on kuitenkin merkittävä yritys- ja palvelukeskittymä, jossa toimii logistiikkaa, varastointia ja erikoisteollisuutta. Tämä tekee Myllypurosta tärkeän työpaikka-alueen koko kaupungille.

Luonto ja virkistys

Myllypuron suurin vetovoimatekijä on sen luonnonympäristö:

• Myllypuron laakso on tunnettu luonnonsuojelualue ja suosittu ulkoilualue, jossa kulkee reittejä jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

• Puro on arvokas luontokohde, sillä se tarjoaa elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille.

• Laakso yhdistää Tohlopin ja Näsijärven ranta-alueet vihervyöhykkeeksi.

Myllypuro onkin tärkeä ekologinen käytävä ja virkistysalue läntisen Tampereen asukkaille.

Liikenne ja saavutettavuus

Myllypuro on hyvin saavutettavissa:

• Paasikiventie (valtatie 12) kulkee aivan alueen vierestä.

• Bussiyhteydet yhdistävät sen keskustaan ja muihin kaupunginosiin.

• Autolla keskustaan pääsee noin 15 minuutissa.

Teollisuusalueen vuoksi alue on erityisen tärkeä myös logistiikalle.

Nykytila ja tulevaisuus

Nykyään Myllypuro on teollisuus- ja luontoalueiden yhdistelmä, jossa pieni asutus täydentää kokonaisuutta. Se on vakiintunut työpaikka-alue, mutta samalla puronvarsi on saanut erityistä arvostusta luonto- ja virkistysarvojensa ansiosta.

Tulevaisuudessa Myllypuron teollisuusalue säilyy, mutta sen rinnalle kehitetään yhä vahvemmin luonnon ja ulkoilun palveluja. Puronvarren säilyttäminen ekologisena käytävänä on keskeinen tavoite.

Usein kysytyt kysymykset Myllypurosta