Tampereen kaupunginosat

Tampere on virallisesti jaettu 117 tilastoalueeseen, joita käytetään kaupunginosien hallinnollisena vastineena. Nämä alueet on ryhmitelty seitsemään laajempaan suuralueeseen, jotka ovat Keskinen, Eteläinen, Kaakkoinen, Koillinen, Läntinen, Luoteinen ja Pohjoinen.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tämä virallinen tilastojako ei ole aivan sama asia kuin perinteinen kaupunginosajako tai se, miten asukkaat mieltävät alueensa.

Mitä eroa on tilastoalueella ja kaupunginosalla?

Erot näkyvät muutamalla tavalla:

• Alueiden pilkkominen: Jotkin tunnetut kaupunginosat on jaettu tilastoinnissa kahteen osaan. Esimerkiksi Amuri, Kyttälä ja Tammela esiintyvät tilastoissa A- ja B-osina, vaikka ne mielletään yhdeksi alueeksi.

• Alueiden yhdistäminen: Toisaalta jotkin alueet, joita pidetään itsenäisinä, ovat tilastollisesti osa suurempaa kokonaisuutta. Hyvä esimerkki on Annala, joka kuuluu Kaukajärven tilastoalueeseen.

• Asukasluvun vaihtelu: Kaikki tilastoalueet eivät ole perinteisiä asuinalueita. Asukasluvut vaihtelevat valtavasti: Kaukajärven tilastoalueella asuu yli 12 000 ihmistä, kun taas esimerkiksi teollisuus- ja kehitysalue Hiedanrannassa asukkaita on nolla. Joissakin väestö- ja taloustilastoissa kaikkein pienimpien tilastoalueiden (yleensä alle muutaman sadan asukkaan) tietoja ei julkaista tietosuojasyistä.

Tähän kysymykseen ei ole yhtä ainoaa vastausta, sillä varakkuutta voidaan mitata monella tavalla, kuten tuloilla tai asuntojen arvolla. Eri mittarit antavat hieman erilaisia tuloksia, mutta tietyt alueet nousevat esiin useissa vertailuissa.

Mediaanitulojen perusteella

Tuoreempien, postinumeroalueisiin perustuvien verotietojen mukaan Tampereen korkeimmat mediaanitulot löytyvät usein pientalovaltaisilta alueilta, erityisesti kaupungin itä- ja eteläosista. Kärjessä ovat muun muassa:

1. Olkahinen-Tasanne: Itä-Tampereella sijaitseva pientaloalue, jolla on kaupungin korkein mediaanitulo.

2. Tahmela: Pyynikin kupeessa, lähellä keskustaa sijaitseva perinteikäs ja arvostettu pientaloalue.

3. Leinola-Vehmainen: Laaja pientalovaltainen alue Itä-Tampereella.

4. Lapinniemi-Käpylä: Keskustan pohjoispuolella sijaitseva alue, jossa yhdistyvät järvenrannan uudemmat kerrostalot ja perinteinen pientaloasutus.

Myös Vuores erottuu uusista alueista korkeilla mediaanituloilla ja nuorella väestörakenteella.

Asuntojen arvon perusteella

Kun varakkuutta tarkastellaan asuntojen neliöhintojen kautta, korostuvat erityisesti keskustan tuntumassa ja veden äärellä sijaitsevat alueet:

• Pyynikki säilyttää asemansa yhtenä kaupungin arvostetuimmista ja kalleimmista alueista. Sen ainutlaatuinen luonto ja sijainti ovat vetovoimatekijöitä.

• Tampella ja Ranta-Tampella: Nämä Näsijärven rannalla sijaitsevat modernit kerrostaloalueet edustavat uutta, urbaania vaurautta. Niiden asunnot ovat kaupungin kalleimpien joukossa.

• Lapinniemi: Historiallinen kylpyläalue on niin ikään arvostettu ja hinnoiltaan korkea asuinalue, jolla on myös korkeat mediaanitulot.

Mikä on Tampereen hyväosaisin alue?

Kun etsitään Tampereen ”hyväosaisinta” aluetta, vastaus riippuu siitä, mitä mittarilla etsitään. Onko se korkein palkkapussi, vähiten työttömiä vai kalleimmat asunnot? Eri näkökulmat nostavat kartalle eri voittajia, mutta muutamat nimet toistuvat listalla useammin kuin toiset.

Alhaisen työttömyyden alueet

Alhainen työttömyysaste on vahva hyvinvoinnin mittari. Vuoden 2015 tilastojen mukaan matalimmat työttömyysluvut löytyivät selkeästi Keskisestä suuralueesta. Erityisesti seuraavat kaupunginosat erottuivat alhaisilla työttömyysasteillaan, jotka olivat pääosin alle kuusi prosenttia:

• Ratina

• Nalkala

• Kyttälä

• Tampella

Nämä alueet ovat keskeisen sijaintinsa ja vahvan asukaspohjansa ansiosta hyvinvoivia.

Korkean tulotason ja asuntojen arvon alueet

Kuten varakkuutta käsittelevässä kysymyksessä todettiin, korkeimmat mediaanitulot löytyvät usein pientalovaltaisilta alueilta, kuten Olkahinen-Tasanne, Tahmela ja Leinola-Vehmainen.

Samaan aikaan korkeimmat asuntojen hinnat ja halutuimmat kohteet keskittyvät veden äärelle ja keskustan tuntumaan:

• Pyynikki

• Tampella ja Ranta-Tampella

• Lapinniemi

Ei, Nokia on oma, itsenäinen kaupunkinsa.

Se on kuitenkin Tampereen naapurikaupunki ja osa Tampereen kaupunkiseutua. Tämä tarkoittaa, että kaupungit tekevät tiivistä yhteistyötä esimerkiksi liikenteen, asumisen ja elinkeinoelämän saralla.

Hyvä arkinen esimerkki tästä on Nyssen joukkoliikenne, joka palvelee molempia kaupunkeja yhtenäisenä järjestelmänä. Vaikka kaupungeilla on omat hallintonsa, ne muodostavat yhdessä yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen.