Haikka Pirkkala

Pirkkalan Haikka

Haikka on Pirkkalan kunnan historiallinen pientaloalue, joka sijaitsee Pyhäjärven rantamaisemissa, noin 8–10 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alue, jonka nimi on peräisin saamen kielestä ja tarkoittaa niemen kärkeä, on mainittu kirjallisissa lähteissä jo 1540. Haikka tunnetaan ainutlaatuisesta puutarhakaupunkimaisesta rakenteestaan, 1930–40-lukujen arkkitehtuuristaan sekä syvästä historiastaan, joka liittyy niin aatelissukuihin kuin teollisuuden kasvuunkin.

Historia ja kehitys

Haikan historia on poikkeuksellisen syvä. Alueen läheisyydessä sijaitsevassa Kuikurasaaressa on ollut asutusta jo kivikaudella, ja kirjallisissa lähteissä Haikka mainitaan jo 1540. Sen historia liittyy vahvasti Haikan kartanoon ja aatelissukuihin, kuten Pfaleriin ja Spåreen. Alueen nykyinen muoto syntyi kuitenkin 1930-luvulla Valtion lentokonetehtaan siirryttyä Tampereen Härmälään. Tämä loi valtavan asuntopulan, ja ratkaisuksi Maatalousministeriö osti tilanomistaja Rolf Spårelta maata, jotka myytiin edullisina tontteina tehtaan työntekijöille.

Tämä loi pohjan Haikan omaleimaiselle arkkitehtuurille: alueelle rakennettiin perinteisiä 1,5-kerroksisia rintamamiestaloja sekä kymmenen modernia, kaksikerroksista funkkistyylistä ”noppataloa”, jotka ovat edelleen merkittävä osa Suomen funktionalismin historiaa. Sodan aikana Haikan kartano toimi niin evakkojen asuntona, lentokonetehtaan konttorina kuin nuorten naisten työpalvelukeskuksenakin.

1950-luvulla Haikka oli Pirkkalan vilkas kaupallinen keskus, jossa toimi enimmillään viisi kauppaa ja torilla oli kioski. Viimeinen kauppa sulki ovensa 1986, ja alue muuttui puhtaasti asuinalueeksi.

Haikka asuinalueena

Asuinympäristönä Haikka on puutarhakaupunkimainen ja yhteisöllinen. Sen erityispiirre ovat alusta alkaen olleet suuret, 1400–1800 neliömetrin puutarhatontit, joiden vuoksi alueelle ei alun perin kaavoitettu erillisiä puistoja tai leikkikenttiä. Alueelle nimettiin kaupunkimaisesti kadut, mikä oli tuohon aikaan Pirkkalassa ainutlaatuista.

Aktiivinen omakotiyhdistys on onnistunut säilyttämään alueen omaleimaisen ja historiallisen ilmeen. Yleisilme on vehreä, rauhallinen ja väljä. Alueella ei ole enää kaupallisia palveluita, vaan se on puhtaasti asumiseen keskittynyt, ja sen vetovoima perustuu historialliseen tunnelmaan, arkkitehtuuriin ja luonnonläheisyyteen.

Asuminen ja väestö

Haikan rakennuskanta on pientalovaltainen, ja sen ytimen muodostavat 1930- ja 40-luvuilla rakennetut rintamamiestalot sekä harvinaiset funkkistalot. Alueella on myös myöhempää rakennuskantaa, kuten 1970-luvun rivitaloja. Suuret tontit ja vanhat puutarhat luovat ainutlaatuisen ympäristön, joka houkuttelee asukkaita, jotka arvostavat historiaa, tilaa ja yhteisöllisyyttä.

Palvelut ja koulutus

Haikka on nykyään puhtaasti asuinalue ilman omia kaupallisia palveluita.

  • Lähimmät koulut ja päiväkodit sijaitsevat naapurialueilla, kuten Nuolialassa.

  • Kaupalliset palvelut löytyvät Pirkkalan keskustasta tai Partolan kauppakeskittymästä.

  • Haikan omakotiyhdistys on edelleen aktiivinen ja omistaa muun muassa historiallisen tanssilavan.

Luonto ja virkistys

Luonto ja yhteisölliset virkistyspaikat ovat olennainen osa Haikan identiteettiä.

  • Alueella sijaitsee kuuluisa Haikan tanssilava, joka on ollut toiminnassa 1940-luvulta lähtien ja on edelleen suosittu juhannusjuhlien ja yksityistilaisuuksien pitopaikka.

  • Haikan rannassa kasvaa useita rauhoitettuja kynäjalavia, joista yksi on Suomen vanhimpia.

  • Haikan tori ja sen keskellä sijaitseva Raivaajapatsas ovat alueen historiallisia maamerkkejä.

  • Vaikka vanha uimaranta ja hyppytorni ovat poistuneet, Pyhäjärven ranta tarjoaa edelleen upeat puitteet ulkoiluun.

  • Vanhan Haikan kartanon mailta löytyy yhä muistoja menneestä, kuten vanhat kellarit, viljamakasiini ja puiston jalopuut.

Liikenne ja saavutettavuus

Haikka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, erityisesti Naistenmatkantien ansiosta. Autolla matka Tampereen keskustaan kestää noin 15–20 minuuttia. Aluetta palvelevat myös Nyssen bussilinjat, jotka tarjoavat yhteydet Pirkkalan muihin osiin ja Tampereelle.

Nykytila ja tulevaisuus

Haikka on vakiintunut ja kulttuurihistoriallisesti arvokas asuinalue. Sen identiteetti perustuu vahvasti ainutlaatuiseen historiaan, arkkitehtuuriin ja puutarhakaupunkimaiseen rakenteeseen. Alueen tulevaisuus on todennäköisesti vahvasti sen historiallisen luonteen säilyttämisessä, ja aktiivinen yhteisö vaalii sen perintöä. Mahdollinen kehitys on maltillista ja alueen arvoja kunnioittavaa.

Kysymyksiä Haikasta:

Haikka on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja puutarhakaupunkimainen pientaloalue, jonka juuret ulottuvat vuosisatojen taakse. Sen nykyinen ilme syntyi 1930- ja 1940-luvuilla, kun Valtion lentokonetehtaan työntekijöille rakennettiin alueelle rintamamiestaloja sekä harvinaisia funkkistyylisiä ”noppataloja”. Alueen erityispiirteitä ovat suuret puutarhatontit, vehreys ja vahva yhteisöllisyys. Nykyään se on rauhallinen asuinalue ilman omia kaupallisia palveluita.

1950-luvulla Haikka oli Pirkkalan vilkas kaupallinen keskus, jossa toimi enimmillään viisi eri kauppaa ja torilla oli kioski. Ajan myötä ja Pirkkalan palveluiden keskittyessä Suupan alueelle kaupat lopettivat toimintansa yksi kerrallaan, viimeinen vuonna 1986. Nykyään Haikka on puhtaasti asuinalue, ja lähimmät kattavat palvelut löytyvät Pirkkalan keskustasta sekä Partolan kauppakeskittymästä.

Haikan tanssilava on legendaarinen, Haikan omakotiyhdistyksen omistama huvipaikka, jonka historia alkoi jo 1940-luvulla. Se on tullut tunnetuksi erityisesti perinteisistä juhannusjuhlistaan, jotka ovat olleet lähes katkeamaton perinne vuosikymmenten ajan. Nykyään kaunis, katettu lava on myös suosittu yksityistilaisuuksien, kuten häiden, pitopaikka. Lavan lisäksi Haikan kulttuuriympäristöön kuuluvat vanha Haikan tori Raivaajapatsaineen sekä rauhoitetut, jopa Suomen vanhimpiin kuuluvat kynäjalavat. Mielenkiintoisena yksityiskohtana tanssilavan sijainti on historiallisesti merkittävä, sillä aivan sen vieressä on Kuikurasaaren kivikautinen asuinpaikka.

Haikan arkkitehtuuri on ainutlaatuinen sekoitus kahta aikakautensa tyyliä: perinteisiä 1,5-kerroksisia rintamamiestaloja sekä kymmentä harvinaista, 1930-luvun lopulla rakennettua funkkistyylistä ”noppataloa”, jotka ovat osa Suomen arkkitehtuurihistoriaa. Alueen kaavoitus noudattaa puutarhakaupungin ihannetta: tontit ovat poikkeuksellisen suuria (1400–1800 m²), ja alun perin ajateltiin, ettei erillisiä puistoja tarvita, koska jokaisella oli oma laaja puutarhansa. Tämä luo alueelle edelleen sen väljän ja vehreän yleisilmeen.

Haikka on Pirkkalassa Pyhäjärven rannalla sijaitseva historiallinen ja puutarhakaupunkimainen pientaloalue, josta on noin 8–10 km Tampereen keskustaan. Alueen juuret ovat vuosisatojen takaisessa kartanohistoriassa, mutta sen nykyinen, rintamamiestaloista ja harvinaisista funkkistaloista koostuva ilme muotoutui 1930–40-luvuilla. Haikkaa leimaavat poikkeuksellisen suuret puutarhatontit, vehreys ja vahva historiallinen tunnelma, jota korostavat kuuluisa Haikan tanssilava ja vanha torialue.

Alue on nykyään rauhallinen asuinalue ilman omia kaupallisia palveluita, joten asiointi suuntautuu Pirkkalan keskustaan ja Partolaan. Lähimmät koulut ja päiväkodit sijaitsevat Nuolialassa. Liikenneyhteydet Tampereelle ovat hyvät Naistenmatkantien ja Nyssen bussiyhteyksien ansiosta. Haikka on vakiintunut ja kulttuurihistoriallisesti arvokas asuinalue, jonka kehityksessä painotetaan sen ainutlaatuisen luonteen säilyttämistä.

Facebook
Twitter
LinkedIn
Pinterest
WhatsApp