Kangasalla sijaitsevan Kirkkojärven linnusto on elpynyt selvästi viime vuosina toteutettujen hoitotoimien ansiosta. Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen mukaan vuonna 2025 vesilintujen parimäärät kasvoivat ja järvellä havaittiin myös uusia lajeja pesimässä.
Kirkkojärven kuntoa on pyritty parantamaan hoitokalastuksella ja muilla toimilla jo vuosien ajan. Järvi on ylirehevöitynyt ja siellä on paljon särkikaloja, jotka ovat syrjäyttäneet muut kalat sekä vähentäneet vesilintujen määrää.
Viime vuonna tehdyissä linnustolaskennoissa sekä pari- että poikuemäärät olivat huomattavasti korkeammat kuin edellisessä laskennassa, joka toteutettiin vuonna 2022. Järvellä pesi 46 vesilintuparia ja poikueita oli ainakin 19. Parimäärä nousi vuoden 2020 tasolle, mutta poikueita oli edelleen vähemmän kuin huippuvuosina 2017–2018. Tuolloin niitä laskettiin yli 40.
Esimerkiksi telkän ja silkkiuikun pesimätulokset jäivät heikoiksi, mutta nokikanoja oli runsaasti. Lisäksi järvellä havaittiin tukkasotkan poikue ja kaksi haapanapoikuetta. Nokikana, tukkasotka ja haapana ovat uhanalaisia lajeja, ja silkkiuikku on silmällä pidettävä.
”Mahdollisesti täysin uutena pesimälajina Kirkkojärvellä tavattiin kalatiira, josta en löytänyt pesintämainintoja ainakaan vuodesta 1974 lähtien. Yksi kalatiirapari pesi Ranta-Koiviston edustalle edellisenä talvena viedyillä pesimälautoilla ja kasvatti kaksi poikastaan onnistuneesti lentokykyisiksi. Toivottavasti tiirat palaavat myös tänä vuonna”, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Kirkkojärvi on tärkeä lintujen levähdysalue. Syksyllä järvellä tavattiin enimmillään 790 lintua yhdellä kerralla, kun valkoposkihanhien parvi pysähtyi alueelle. Järvellä levähti myös muun muassa punasotkia, tukkasotkia ja haapanoita sekä lukuisia isokoskeloita ja sinisorsia. Esimerkiksi alleja, tukkakoskeloita, uiveloita ja lapasotkia nähtiin muutamien yksilöiden verran.
Hoitokalastus jatkuu torstaina
Keväällä ja kesällä rysillä järvestä saadaan poistettua etenkin suurikokoisia, lisääntyviä särkikaloja (vasen kuva). Syksyn ojapyynnissä taas päästään poistamaan samana vuonna syntyneitä kalanpoikasia (oikea kuva). Kuvat: Petteri Kiiskilä ja JAMA-Fishing Oy
Kirkkojärven hoitokalastukset jatkuvat jälleen torstaina 2. huhtikuuta ja ne kestävät neljä viikkoa. Toinen kalastusjakso alkaa heinäkuun lopulla. Hoitokalastuksella saatu saalis toimitetaan hyötykäyttöön esimerkiksi eläinten rehuksi tai biokaasuksi. Kesällä on määrä tehdä myös koekalastus, joka antaa tietoa kalaston nykytilasta.
Hoitokalastuksia on tehty lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Tavoitteena on saattaa järven kalasto nykyistä parempaan tasapainoon. Kun särkikala- ja petokalakannat ovat tasapainossa, vesi voi kirkastua, uposkasvillisuus lisääntyä ja sinileväkukinnot vähentyä. Myös vesilintujen ja kalojen välinen ravintokilpailu vähenee, mikä voi vaikuttaa positiivisesti lintujen määrään.
Hoitokalastusta tehdään keväällä ja kesällä rysillä. Syksyllä pyydystetään ojiin nousevia kalanpoikasia. Etenkin rysäpyynti on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi, mutta myös ojapyynti on tärkeä osa kokonaisuutta, vaikka saalismäärät ovatkin pienemmät.
Vuonna 2025 järvelle vietiin lisäksi kolme pesimälauttaa sekä upotettiin pirkanmaalaisten vanhoja joulukuusia. Kuuset tarjoavat järven asukeille lisäravintoa ja lisäävät monimuotoisuutta. Vastaavaa on tehty muillakin järvillä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan esimerkiksi Saimaalla vesiselkärangattomien laji- ja lukumäärät kasvoivat huomattavasti sen jälkeen, kun kuusia alettiin upottaa vesistöön. Myös pesimälauttoja löytyy monista järvistä muualtakin Pirkanmaalta.
Pesimälauttojen ansiosta linnut voivat pesiä turvassa maapedoilta. Sekä kuuset että pesimälautat ovat järvessä toistaiseksi. Kuusipuu lahoaa veden alla hitaasti, joten se voi lisätä järven monimuotoisuutta pitkään. Lauttoja puolestaan huolletaan tarpeen mukaan.
