Kaarina Maununtyttären hautapaikka on kysytyin Turun tuomiokirkon nähtävyyksistä. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto
Kuningatar Kaarina Maununtyttären (1550–1612) arkku aiotaan tutkia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1867. Pian alkava tutkimus on osa museokeskus Vapriikin tulevaa kuningattaren elämästä kertovaa näyttelyä. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä tietoa Kaarinasta nykyaikaisen tieteen keinoin vainajaa ja tämän hautarauhaa kunnioittaen.
Suomessa Kaarina vietti elämänsä lähinnä Turussa ja Kangasalla Liuksialassa. Hän on ainoa Suomen puolelle haudattu Ruotsin kuninkaallinen. Kaarina nauttii Turussa eräänlaista kulttimainetta, ja hänen hautapaikkansa on kysytyin Turun tuomiokirkon nähtävyys.
Kaarina Maununtytär on kiinnostanut ihmisiä jo vuosisatojen ajan, mutta tietoa hänen elämästään on saatavilla rajallisesti ja tiedoissa on aukkoja. Nykyaikaisten bioarkeologisten menetelmien avulla pyritään selvittämään muun muassa Kaarinan terveydentilaa ja lapsuusajan ravitsemusta sekä tuottaa tietoa hänen ulkonäöstään ja taustastaan.
”Tavoitteemme on täydentää historiallista kuvaa Kaarina Maununtyttärestä. Vainajan jäännöksiä käsitellään äärimmäisen kunnioittavasti ja niihin kajotaan vain siltä osin kuin tutkimus välttämättä edellyttää. Tutkimusta voikin verrata lääkärintarkastukseen”, tutkimuksia johtava Vapriikin tutkija Ulla Nordfors kertoo tiedotteessa.
Näyttely Kaarina Maununtyttärestä avautuu Vapriikissa vuonna 2028, jolloin Kaarinan kruunajaisista tulee kuluneeksi tasan 460 vuotta.
Kuka oli Kaarina Maununtytär?
Kaarina Maununtytär syntyi tavalliseen perheeseen vuonna 1550. Tuolloin perhe asui Tukholmassa. Kaarina menetti vanhempansa varhain, eikä hänellä tiettävästi ollut sisaruksia.
Kaarina oli arviolta vain 14-vuotias, kun Ruotsin kuningas Eerik XIV ihastui häneen. Kuninkaalla oli monta rakastajatarta ja Kaarinasta tuli yksi heistä. Parille syntyi kaksi lasta, ja vuoden 1568 heinäkuussa heidät vihittiin virallisesti. Vihkimistä seuraavana päivänä Kaarina kruunattiin Ruotsin kuningattareksi vastoin hovin tahtoa.
Ailahtelevasta luonteesta tunnetun Eerik XIV:n toimet olivat herättäneet vihaa jo pitkään ja lopulta aatelisto nousi kapinaan. Syyskuussa 1568 kuningas syöstiin vallasta. Eerik XIV:n jälkeen kuninkaaksi nousi hänen veljensä Juhana III. Kaarina Maununtytär ehti olla kuningattarena vain 87 vuorokautta.
Perhe suljettiin Tukholman linnaan ja vaikka olot olivat mukavat, valtansa menettänyt kuningas kadotti henkisen tasapainonsa. Vaikeuksien keskellä perheeseen syntyi kolmas lapsi, joka kuitenkin menehtyi parin vuoden ikäisenä. Tukholmasta Eerik XIV perheineen lähetettiin Suomeen Turun linnaan ja myöhemmin Ahvenanmaalle Kastelholmaan ja sieltä edelleen Ruotsin Gripsholmiin. Siellä Kaarina synnytti viimeisen lapsensa, joka hänkin menehtyi jo pienenä.
Kesällä 1573 Eerik XIV ja hänen puolisonsa erotettiin toisistaan. Entinen kuningas jäi vangiksi Ruotsiin ja Kaarina lapsineen vietiin Turkuun. Eerik XIV:n tuskat päättyivät vuonna 1577 ilmeisesti arsenikkikuolemaan.
Kaarinan elämästä Turussa ei tiedetä kovin paljon. Turussa vietettyjen vuosien aikana Kaarinan poika kuitenkin riistettiin häneltä ja vietiin Puolaan, sillä salajuonia pelkäävä Juhana III halusi päästä eroon veljenpojastaan. Entinen kuningatar oli vain 26-vuotias, kun hän oli jo menettänyt puolisonsa ja kolme lastaan ja pääsi viimein tyttärensä kanssa vapaaksi.
Juhana III turvasi Kaarina Maununtyttären elämän läänittämällä hänelle Kangasalta Liuksialan kuninkaankartanon. Kaarina muutti kartanoon vuonna 1577 ja eli siellä verrattain vaurasta elämää vuosikymmenten ajan. Hän hoiti kartanoa niin menestyksekkäästi, että siitä tuli yksi Suomen tuottoisimmista maatiloista. Kaarina Maununtytär kuoli syyskuussa 1612 kotonaan Liuksialassa ja hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon.
