On tekstejä, jotka jäävät elämään. Jouni Hynysen vuonna 2013 Suurtampereessa julkaisema ”Vain helvettiä” -kolumni on yksi niistä. Se oli suora ja kaunistelematon täyslaidallinen, josta puhuttiin Suomen viihdekentällä pitkään. Hynynen sanoi ääneen sen, mitä monet ajattelivat Vain elämää -ohjelmasta, mutta olivat pysyneet hiljaa. Teksti jakoi mielipiteitä ja asetti vastakkain kaksi maailmaa: perinteisen rock-asenteen ja puhtaan kaupallisen viihteen.
Tarina sai kuitenkin kymmenen vuotta myöhemmin käänteen, jota harva osasi odottaa: Hynynen itse istui Satulinnan pöydässä. Nyt, kun Vain elämää 2025 -kausi tuo estradille Käärijän, Kuumaan Johannes Brotheruksen ja suomipunkin pioneerin Pelle Miljoonan, on aika katsoa miten tähän pisteeseen päädyttiin ja miten koko ilmiö on matkan varrella muuttunut.
Alkuperäinen kolumni: Teksti, joka aiheutti kohun
Tämä kaikki alkoi tammikuussa 2013 tästä tekstistä. Se julkaistiin Suurtampereen blogissa ja levisi kulovalkean tavoin, keräten sekä kiitosta että paheksuntaa.
"Vain helvettiä" Julkaistu Suurtampereessa 16.1.2013 Kirjoittanut Jouni Hynynen Vuoteni alkoi painajaisella. Luin lehdestä, että Voice of Finland alkaa taas pyöriä töllöttimestä. Samassa lehdessä uutisoitiin, että Vain elämää -ohjelman tähdet ovat tehneet yhteiskeikan ja tirautelleet lavalla pienet itkut. Nyt he suunnittelevat jo uusia yhteiskeikkoja, sarjan toinen tuotantokausi aloitetaan pian, ensimmäinen saattaa tulla uusintana jo kevään aikana ja sama paska julkaistaan suuren levymyynnin innoittamana myös dvd:nä. Tein ainoan mahdollisen ratkaisun ja pakenin maasta. Kirjoitan tätä todella kaukana Suomesta. Ja kun on kaukana, tajuaa vielä paremmin oman elinpiirinsä naurettavuuden. Ajatelkaa nyt. Vain elämää -ohjelmasta tehdyt kaksi levyä ovat myyneet yhteensä 245 000 kappaletta! Se on perkeleellinen määrä paskaa. Ajatelkaa kuinka moni suomalainen koti on näiden levyjen takia saastunut. Jos kotimainen, suosittukin, rokkibändi myy 10 000 levyä, se on nykyisin jo ihan uskomaton määrä. Tähän peilattuna Vain elämää -levyjen myynti saa tällaisen vanhan punkkarin hämmentymään. Miksi jatkaa levyjen tekemistä, kun jengi ostaa mieluummin tekopirteää paskaa, joka on alusta saakka suunniteltu myytäväksi koko kansalle valtavan tv-kampanjan avulla? Vain elämää -ohjelman tuotantoyhtiö väittää tekevänsä ”iloista laatuviihdettä”. Tuossa väitteessä ei mene kuin kolme asiaa pieleen. Iloinen, laatu ja viihde. Meillä Karjalassa tajutaan, että kyllä paska on paskaa, vaikka sitä kutsutaankin iloiseksi laatuviihteeksi. Aikuiset ihmiset, nämä niin sanotut tähdet, istuvat pöydän ääressä kitaten punaviiniä ja syöden sisäfilepihviä, välillä avaudutaan ja kerrotaan lapsuuden ja aikuisuuden traumoista, käydään laulamassa kolmen euron taustojen päälle joku kusinen kappale ja sitten halaillaan ja tirautellaan porukalla pienet itkut. Mitä helvetin iloista laatuviihdettä se semmoinen on? Huijausta se on. Huijausta, johon on langennut koko Suomen kansa. Kaikki tämä kuulostaa teistä varmaan katkeralta tilitykseltä, jopa suoranaiselta kateudelta. Katkeruutta en myönnä, mutta kateuden kyllä. Kyllä minäkin haluaisin myydä tuollaisen määrän levyjä. Mutta se vaatisi näköjään sen, että luonteeni vastaisesti osaisin lässyttää paskaa, avautua ja itkeä julkisesti. Ja ei laulutaitokaan tietysti pahitteeksi olisi. Lienee parasta, että tukin nyt turpani, nielen kiukkuni ja teen sitä mitä parhaiten osaan. Eli kävelen ilmastoidusta hotellihuoneestani allasbaariin ja 30-asteiseen lämpöön, tilaan Pina Coladan ja alan kyttäillä akkojen perseitä. Itkemisiin."
Käänne, jota kukaan ei uskonut todeksi
Kolumnin jälkeen Hynysestä tuli Vain elämää -kritiikin henkilöitymä. Siinä missä Kotiteollisuuden keikat täyttivät festarikenttiä, Hynynen pysyi vankasti periaatteidensa takana, kaukana Satulinnan sisäpiireistä. Kun syksyllä 2023 esitetyn 14. kauden artistit julkistettiin, koettiin kuitenkin todellinen yllätys: listalta paljastui nimi, jonka osallistumista oli pidetty lähes poissuljettuna: Jouni Hynynen.
Miten ihmeessä? Taustalla oli vuosien suostuttelu, mutta lopullinen sinetti asialle oli lupaus ystävälle, CMX-yhtyeen A.W. Yrjänälle. Hynynen avasi itse päätöksensä taustoja joulukuussa 2023 julkaisemassaan laajassa kirjoituksessa, jossa hän kuvaili tilannetta omin sanoin:
"Aki [A.W. Yrjänä] muistutti vielä, että olimme lyöneet alkuvuodesta 2022 kättä päälle, yhteisellä reissulla ollessamme, että jos toinen joskus menee ohjelmaan, toinenkin pyydettäessä suostuu. Tässä kohtaa minulla alkoi valua kuumat kainaloon. Saatana, yksi puhe kuten sökössä: Sovittu mikä sovittu!"
(Lähde: [Rumba.fi])
Hynysen osallistumisesta tuli kauden suurin puheenaihe. Se ei ollutkaan takinkääntö, vaan osoitus siitä, että sekä ohjelma että rock-kenttä olivat muuttuneet. Hynynen oli formaatin sisällä oma rosoinen itsensä ja näytti, että Vain elämää -pöytään voi istua menettämättä sieluaan. Hänen läsnäolonsa mursi lasikaton ja teki ohjelmasta hyväksyttävämmän myös niille artisteille, joille ”rock-uskottavuus” oli aiemmin ollut este.
Vain elämää 2025: Uusi kaarti astuu estradille
Hynysen raivaaman polun vaikutus näkyy suoraan Vain elämää 2025 -kauden artistikattauksessa. Syyskuun 5. päivä käynnistyvä 16. kausi on todiste ohjelman uudesta ajasta: se kokoaa yhteen joukon esiintyjiä, jonka monipuolisuus heijastelee suomalaisen musiikin koko nykyistä kirjoa.
Kaksi eri maailmaa: Käärijä ja Pelle Miljoona
Vaikka Käärijässäkin on aimo annos punk-asennetta, hänen ja Pelle Miljoonan kohtaamisessa kiteytyy jotain olennaista suomalaisen musiikin muutoksesta. Yhdellä puolella on Pelle Miljoona, suomipunkin pioneeri ja kokonaisen sukupolven kitaravetoisen kapinan ääni. Toisella puolella taas Käärijä, moderni ja kansainvälinen ilmiö, jonka riehakas energia ja elektroninen soundi syntyivät kansainvälisessä mediahuomiossa. Heidän välinen dynamiikkansa ei ole niinkään perinteinen vastakkainasettelu, vaan mielenkiintoinen katsaus siihen, miten tapa olla omaehtoinen ja haastaa totuttuja normeja on vuosikymmenten saatossa muuttunut.
Hetken hittinikkari: Johannes Brotherus
Jos jokin nimi edustaa tämän hetken suomalaista valtavirtapoppia, se on Kuumaa-yhtyeen Johannes Brotherus. Hän edustaa ohjelmassa uuden polven laulaja-lauluntekijää, jonka kyky tuottaa tarttuvia ja samaistuttavia hittejä on ollut viime vuosina omaa luokkaansa. Hitit kuten ”Ylivoimainen” ja ”Tulipalo” ovat täydellistä materiaalia Vain elämää -formaattiin. Niiden melodiat ovat tarttuvia ja sanoitukset kertovat tarinoita, joihin monen on helppo samaistua, mikä takaa, että niistä kuullaan kauden aikana unohtumattomia versioita.
Indie-kentän kärkinimet ja popin ammattilaiset
Kauden taiteellisen selkärangan muodostaa joukko oman tiensä kulkijoita. Lauri Haav ja Vesta ovat molemmat kriitikoiden arvostamia nimiä, jotka ovat nousseet indie-kentältä suuriksi suosikeiksi. Siinä missä Haavin vahvuus on R&B-vaikutteisessa, melodisessa tarinankerronnassa ja runollisissa teksteissä, Vesta tunnetaan ennen kaikkea intensiivisenä ja vangitsevana tulkitsijana. Heidän rinnalleen suoraviivaista pop-osaamista tuo Viivi, jonka kyky luoda valtavia, tarttuvia hittejä on todistettu moneen kertaan. Tämän trion täydentävät kaksi kokenutta tekijää: kameleonttimainen rock- ja pop-artisti Jonna Tervomaa sekä Egotripin keulilta yksi Suomen arvostetuimmista lauluntekijöistä, Mikki Kauste.
Kriitikosta tuli todiste
Kun Jouni Hynysen alkuperäistä kolumnia lukee nyt, sen ydin on yhä pätevä. Vain elämää on edelleen formaatti, joka on suunniteltu vetoamaan laajaan yleisöön ja tuottamaan kaupallisia menestystarinoita.
Kymmenessä vuodessa sekä ohjelma että sen ympärillä oleva musiikkikenttä ovat kuitenkin kehittyneet. Vain elämää on kasvanut ilmiöstä vuosittaiseksi perinteeksi, johon osallistuminen ei enää automaattisesti tarkoita tinkimistä omasta taiteellisesta linjasta. Hynysen istuminen Satulinnan pöydässä oli lopullinen osoitus siitä, että formaatti kestää sisällään myös rosoisuutta ja vastakkaisia näkemyksiä.
Tavallaan Hynysestä joka aikoinaan määritteli Vain elämää -kritiikin, tuli lopulta koko muutoksen voimakkain symboli.
