Valtatie 9:n Alasjärvi–Käpykangas-välin parannustyö on noussut Suomen kiireellisimmäksi väylähankkeeksi. Pirkanmaan keskeiset kehittäjäorganisaatiot vaativat, että hallitus tekee rahoituspäätöksen syyskuun budjettiriihessä. Kyseessä on Suomen ruuhkaisin ja vaarallisin kaksikaistainen valtatie, jonka ongelmat koskettavat paitsi paikallisia myös koko maan poikittaisliikennettä.
Pirkanmaa jätetty nuolemaan näppejään
Pirkanmaan edustajat korostavat, että alue on jäänyt syrjään tieinvestoinneista. Kuluvalla hallituskaudella yli miljardin euron panostuksista ei ole ohjautunut Pirkanmaalle euroakaan, vaikka maakunta on yksi Suomen nopeimmin kasvavista ja tärkeimmistä liikenteen solmukohdista. Vertailu muihin maakuntiin paljastaa epätasapainon, joka herättää kysymyksiä päätöksenteon johdonmukaisuudesta.
Pirkanmaan liiton mukaan syrjintä tiehankkeissa on jatkunut liian kauan. Maakuntaa on pitkään pidetty Suomen liikenteen keskiössä, mutta käytännössä rahoituspäätökset ovat kohdistuneet muualle. Tämä herättää väistämättä keskustelua siitä, otetaanko Pirkanmaan roolia kansallisessa liikenneverkossa todesta.
Sillat rapistuvat ja aikarajat painavat päälle
Alasjärven ja Olkahistenlahden sillat Tampereen kupeessa ovat kriittisessä kunnossa. Niissä havaittu alkalikiviainesreaktio rapauttaa rakenteita, ja korjaus on joka tapauksessa välttämätön. Samalla olisi järkevää rakentaa lisäkaistat, jotta tie vastaisi liikenteen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Aikaa ei ole loputtomasti: liito-oravan suojeluun liittyvä poikkeamislupa on voimassa vain vuoden 2026 loppuun asti. Viivästys ei siis ole vain liikenteellinen ja taloudellinen riski, vaan myös ympäristölainsäädäntöön liittyvä kysymys.
Miksi päätöksiä ei synny?
Väylävirasto on asettanut hankkeen pääväyläverkon kiireellisimpään prioriteettiluokkaan, mikä osoittaa sen merkityksen koko Suomelle. Silti rahoituspäätökset eivät etene. Tämän selittää osin poliittinen peli budjetin sisällä – tiehankkeet kilpailevat aina rahoituksesta muiden suurten investointien kanssa. Mutta kun kyseessä on sekä elinkeinoelämän että liikenneturvallisuuden kriittinen pullonkaula, voi kysyä, kuinka kauan päätöksiä voidaan enää lykätä.
Liikenneinvestoinnit ja kasvun tasapaino
Tampereen seudun kehitys on ollut viime vuosina nopeaa, ja liikenneinfrastruktuuri on jäänyt pahasti jälkeen. Tienkäyttäjät näkevät arjessaan ruuhkat, onnettomuusriskit ja viivästyneen tavaraliikenteen. Näiden ongelmien vaikutus ei rajoitu vain Pirkanmaalle – valtatie 9 on merkittävä yhteys myös Itä-Suomen ja Keski-Suomen suunnista pääkaupunkiseudulle.
Jos hanke jää jälleen ilman rahoitusta, se voi pitkittää maakunnan korjausvelkaa vuosikymmenillä ja heikentää Pirkanmaan houkuttelevuutta yritysten sijoittumisen näkökulmasta.
