Kuva: Suomen metsäkeskus
Viikonloppuna suuressa osassa Suomea vaikuttanut Hannes-myrsky aiheutti paljon tuhoa. Ilmatieteen laitos arvioi, että Hannes on vahingontorjuntatehtävien ja sähkökatkojen määrällä mitattuna yksi viime vuosikymmenten pahimmista myrskyistä. Sähköt olivat poikki pahimmillaan yli 180 000 asiakkaalta ja pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä kertyi yli 3 000.
Pelastustoimen tehtävien määrässä viime viikonlopun myrskyn edellä ovat vain joulukuun 2011 Tapani ja marraskuun 2001 Janika. Ne molemmat aiheuttivat jopa lähes 6 000 tehtävää. Hanneksen aiheuttamien sähkökatkojen määrä sen sijaan on 2020-luvun suurin.
Suomen metsäkeskuksen mukaan Hannes-myrsky kaatoi puita eniten Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Alustavien arvioiden mukaan puuta kaatui koko maassa yhteensä noin 300 000 kuutiometriä. Vähäinen routa ja lumettomuus lisäsivät vahinkojen määrää. Lisäksi myrskytuulen osuminen melko tiheästi asutetulle alueelle kasvatti raportoitujen tuhojen määrää, ja myös epätavallisella tuulen suunnalla saattoi olla vaikutusta.
”Hannes-myrskyn tuhoja lisäsivät maan lumettomuus ja roudattomuus sekä tilanteen verrattain pitkä kesto ja mahdollisesti myös epätyypillinen kovan tuulen suunta. Luoteesta puhaltava myrskytuuli ei ole tavaton, mutta Hanneksen tapauksessa tuuli ajoittain myös pohjoisesta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Heikki Sinisalo.
Tuuli puhalsi lähes hirmumyrskylukemissa
Hanneksen voimakkain maa-alueella mitattu tuulenpuuska oli 29,2 metriä sekunnissa. Tämä lukema mitattiin Kauhavan lentokentällä. Kovin rannikkoasemalla mitattu keskituuli oli Rauman Kylmäpihlajassa, jossa keskituuli oli 31,4 metriä sekunnissa. Lapin tuntureilla tuuli vielä tätäkin kovemmin. Hirmumyrskyn kriteerinä pidetään tuulta, joka puhaltaa vähintään 33 metriä sekunnissa.
Voimakas myrsky näkyi myös merialueilla. Selkämerellä mitattiin lauantaina merkitseväksi aallonkorkeudeksi ylimmillään 8 metriä. Korkeimmaksi Hanneksen tuottamaksi aalloksi mitattiin 16,1 metriä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Hanneksen kaltaisia myrskyjä voidaan odottaa jatkossakin noin kerran vuosikymmenessä. Ilmaston lämpenemisen on ennakoitu voimistavan sään ääri-ilmiöitä, kuten trooppisia hirmumyrskyjä. Suomen talviset matalapainemyrskyt saavat kuitenkin energiansa etenkin polaaririntaman suurista lämpötilaeroista, eikä niiden esiintymisessä odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia.
Myrskytuhojen korjuu on syytä jättää ammattilaisille
Suomen metsäkeskus muistuttaa, että myrskytuhopuiden korjuu on vaarallista, minkä vuoksi metsänomistajan omatoiminen puunkorjuu ei ole suositeltavaa. Työ vaatii tekijältään kokemusta ja vankkaa ammattitaitoa. Etenkin toistensa päälle kaatuneissa puissa on vaarallista jännitettä, joka voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, kun puuta sahataan.
Teiden ja sähkölinjojen päälle kaatuneiden puiden korjaamisesta vastaavat pelastuslaitos ja sähköyhtiöt. Ensisijaisesti tuhopuut korjataan pääväyliltä ja -linjoilta. Raivaustyöt jatkuvat laajemmilla tuhoalueilla todennäköisesti vielä useita päiviä. Energiateollisuuden Sähkökatkokartan mukaan sähköttömiä asiakkaita oli Tampereen seudulla satoja ja koko Suomessa lähes 9 000 vielä keskiviikkoaamuna.
