Eero Järnefelt: Marjastajat, 1888. Öljy kankaalle. Tampereen kaupungin kokoelma. Kuva: Jari Kuusenaho
Lauantaina Tampereen taidemuseossa avautuu laaja Encore!-kokoelmanäyttely, joka kuljettaa katsojat suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin murroskohtiin 1810-luvulta aina 2020-luvulle saakka. Kokonaisuus esittelee Tampereen taidemuseon ja kaupungin kokoelmia. Esillä on maalauksia, veistoksia, grafiikkaa sekä valokuva- ja mediataidetta lähes 90 taiteilijalta.
Pian alkava Encore! on viimeinen näyttely nykyisessä museorakennuksessa. Näyttely päättyy kesäkuussa, ja sen jälkeen museo sulkeutuu noin neljäksi vuodeksi peruskorjauksen ja uudisrakentamisen vuoksi. Tuona aikana näyttelyitä järjestetään väliaikaisissa tiloissa.
Encore! asettaa keskiöön suomalaisen taiteen suositut aihepiirit, kuten maisemat ja maalaiselämän, Kalevala-tulkinnat, asetelmat sekä kaupunkilaiselämän. Ripustuksessa on pyritty luomaan kiinnostavia rinnastuksia klassikoiden ja nykytaiteen välille. Tämä tekee näkyväksi sen, miten taiteen aiheet ja ilmaisutavat ovat muuttuneet ja toisaalta jatkuneet aikakausien läpi.
1800-luvulla kansallisuusaate ja kansallisromantiikka nostivat luonnon ja maiseman keskeiselle sijalle kuvataiteessa. Tuon aikakauden teoksissa suomalainen luonto ja myyttinen erämaa rakentavat kansallista identiteettiä. Suosittuja aiheita olivat myös kohtaukset Kalevalasta, joiden avulla kuvattiin myyttistä suomalaista sankariaikaa. 1800-luvun lopussa muuttoliike kaupunkeihin nosti myös uudenlaisen urbaanin elämäntavan kuvataiteen aiheeksi.
Maiseman ja mytologisten hahmojen lisäksi taiteessa on kuvattu paljon ihmistä muun muassa arkisissa toimissaan sekä muotokuvissa. 1900-luvun vaihteessa alettiin kuvata myös ihmisen sisäistä kokemusta sekä symbolistisia ja esoteerisia aiheita. Vertauskuvallisuutta voi nähdä myös asetelmissa, jotka voivat kertoa esimerkiksi elämän katoavaisuudesta tai yltäkylläisyydestä.
Nykytaiteessa ihmiskuvaus saa ajankohtaisia kaupunkilaisia ja yhteiskunnallisia painotuksia. Teoksissa tarkastellaan ihmisten välisiä suhteita, kohtaamisia sekä yksinoloa. Teoksissa voidaan tuoda esiin myös yhteiskunnallisia kysymyksiä ja identiteettiä.
