Elokapina, kansalaistottelemattomuus ja Eduskuntatalon mielenilmaus – faktat ilmiön taustalla

Syyskuun lopulla 2024 uutiskuvat levisivät, kun Elokapinan ja ruotsalaisen Återställ Våtmarker -liikkeen aktivistit heittivät punaista väriä Eduskuntatalon pylväisiin. Teko herätti sijaintinsa vuoksi välittömästi laajan julkisen keskustelun, joka herätti välittömästi laajan julkisen keskustelun. Väri oli liikkeen mukaan vesiliukoista, mutta Museoviraston myöhemmän arvion mukaan pigmentti imeytyi kiven saumoihin eikä irronnut pesussa. Poliisi otti kiinni noin kymmenen ihmistä ja käynnisti tutkinnan epäillen tekoa törkeänä vahingontekona ja kokoontumisrikkomuksena. Tempauksen ilmoitettu kohde oli valtionyhtiö Neovan turpeenotto Ruotsissa, ja se on yksi näkyvimmistä esimerkeistä Elokapinan tavasta hyödyntää symbolisia kohteita ja kansainvälistä yhteistyötä viestinsä välittämiseen.

Mikä on Elokapina ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Elokapina on vuonna 2019 Suomessa syntynyt kansanliike, joka on osa kansainvälistä Extinction Rebellion (XR) -verkostoa. XR perustettiin Isossa-Britanniassa vuonna 2018, ja se on sittemmin levinnyt yli 80 maahan.

Liikkeen tausta ja organisaatio

Elokapina kuvaa itseään ennen kaikkea liikkeenä, ei perinteisenä yhdistyksenä, korostaen toimintansa joustavuutta ja ruohonjuuritason organisoitumista. Liikkeen toimintaa tukee kuitenkin Elonvaalijat ry, erillinen rekisteröity yhdistys, joka vastaa muun muassa luvallisesta rahankeräyksestä ja hallinnollisista tehtävistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liike voi keskittyä mielenosoituksiin, ja yhdistys kantaa vastuun byrokratiasta.

Neljä päävaatimusta demokratian ja ilmaston puolesta

Liikkeellä on neljä päävaatimusta, jotka se on julkaissut verkkosivuillaan:

1. Kerro totuus – Hallituksen on julistettava ilmasto- ja ympäristöhätätila ja tiedotettava kriisin vakavuudesta kansalaisille aktiivisesti.
2. Toimi nyt – Suomen on toteutettava ekologinen jälleenrakennus, pysäytettävä päästöt ja luontokato nopeasti ja oikeudenmukaisesti.
3. Vahvista demokratiaa – Perustetaan satunnaisotannalla valittu kansalaisfoorumi, joka laatii ilmastoa ja luontoa koskevia lakialoitteita. Eduskunnan on käsiteltävä nämä aloitteet vuoden sisällä.
4. Oikeudenmukainen muutos – Siirtymän fossiilitaloudesta on tapahduttava globaalisti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, ketään jälkeen jättämättä.

Erityisesti vaatimus kansalaisfoorumista on herättänyt huomiota. Malli perustuu deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian ideaan, jota on kokeiltu menestyksekkäästi muun muassa Irlannissa ja Ranskassa. Tavoitteena ei ole ohittaa parlamenttia, vaan tuoda sen rinnalle kansalaiselin, joka pystyy käsittelemään monimutkaisia, pitkän aikavälin kysymyksiä ilman puoluepoliittista lyhytnäköisyyttä.

Toimintatavat eli kansalaistottelemattomuus käytännössä

Elokapina perustaa strategiansa väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen. Tarkoituksena on aiheuttaa yhteiskunnallista häiriötä, jotta media ja päättäjät joutuvat ottamaan kantaa ilmastokriisin kiireellisyyteen.

Liikenteen pysäyttäminen ja muut suorat toimet

Häiriö voi tarkoittaa esimerkiksi istumisia vilkkaiden katujen risteyksissä, kuten useita kertoja Helsingin Mannerheimintiellä, missä poliisi on ottanut kiinni kymmeniä tai jopa satoja ihmisiä kerralla. Taktisesti nämä teot pyrkivät pysäyttämään arjen normaalin kulun ja pakottamaan sivullisetkin kohtaamaan protestin sanoman. Toiminnan kirjo on kuitenkin laajempi. Liike järjestää myös perinteisempiä marsseja ja mielenosoituksia sekä performansseja, kuten “die-in”-tempauksia, joissa aktivistit makaavat maassa symboloiden lajien joukkotuhoa.

Julkinen keskustelu ja viranomaisten reaktiot

Elokapinan toimintaa puolustetaan moraalisella välttämättömyydellä: liikkeen kannattajien mukaan hallitukset ovat rikkoneet yhteiskuntasopimuksen epäonnistuessaan suojelemaan kansalaisiaan ilmastokriisiltä, joten kansalaisten on toimittava itse. Tavanomaiset vaikuttamisen keinot eivät heidän mielestään riitä, ja suora toiminta on oikeutettua tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Kritiikki ja vastustavat näkemykset

Kritiikkiä on tullut runsaasti. Monet poliitikot ja kansalaiset ovat todenneet, että laittomat toimet heikentävät järjestystä, haittaavat tavallisten ihmisten arkea ja kuluttavat poliisin resursseja. Poliisi on useaan otteeseen painottanut, että suurten mielenosoitusten purkaminen ja liikenteen turvaaminen sitoo huomattavan määrän henkilöstöä, joka on pois muista tehtävistä. Myös osa perinteisistä ympäristöjärjestöistä on suhtautunut epäillen ja niiden mukaan radikaalit toimet voivat heikentää suuren yleisön tukea ilmastotoimille.

Rahoitus ja läpinäkyvyys

Rahoitus on noussut myös julkiseen keskusteluun. Elokapinan mukaan se perustuu yksityishenkilöiden lahjoituksiin, joita kerää Elonvaalijat ry. Keräysten lainmukaisuudesta on käyty oikeutta, mutta liike on saanut oikeuden päätöksissä myös myönteisiä ratkaisuja.

Liikkeen toimintatavat ja niiden oikeutus jakavat voimakkaasti mielipiteitä niin kansalaisten kuin päättäjienkin keskuudessa. Samalla kun liike itse perustelee toimintaansa ilmastokriisin kiireellisyydellä, kritiikki keskittyy lakien rikkomiseen ja arkeen aiheutettuun haittaan. Yhteisymmärrystä osapuolten välillä ei ole näköpiirissä, ja on selvää, että julkinen keskustelu kansalaistottelemattomuuden rajoista jatkuu.