Viikolla 35 Pirkanmaalla havaittiin sinilevää Tampereella, Ikaalisissa, Kangasalla, Kihniössä, Vesilahdella, Lempäälässä, Valkeakoskella, Sastamalassa, Pirkkalassa sekä Nokialla.
Kuluvalla viikolla sinilevähavaintoja on tehty 13:sta valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikasta, mikä on selvästi enemmän kuin edellisviikkoina. Tämänhetkinen levämäärä on kuitenkin normaali verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon, sillä Pirkanmaalla elokuun loppu on perinteisesti levämäärältään runsain ajankohta. Syynä tähän ovat sinileville suotuisat lämpötilat sekä vesistöissä runsaasti saatavilla olevat ravinteet.
Kaikki levähavainnot olivat vähäisiä. Vähän sinilevää havaittiin seuraavissa paikoissa:
- Tampereella Tohlopissa sekä Näsijärven Elianderin rannassa
- Ikaalisissa Kyrösjärven Hämylänlahdessa
- Kangasalla Kirkkojärvessä
- Kihniössä Sulkuejärvessä
- Vesilahdella Pyhäjärven Kirkonkylällä
- Lempäälässä Pyhäjärven Mäyriänrannassa sekä Kirkkojärvessä
- Valkeakoskella Vanajavedessä Sääksmäen sillalla
- Sastamalassa Rautavesi-Liekovedellä sekä Houhajärvessä
- Pirkkalassa Kranstolpassa
- Nokialla Pyhäjärven Halkoniemessä
Sinilevä voi saada erikoisia värejä kuollessaan
Syksyisin sinilevän esiintymät eivät ole lainkaan harvinaisia. Vesimassat alkavat hiljalleen sekoittua, kun syystäyskierto tuo pohjasta ravinteita levien käyttöön. Jo heikko tuuli pystyy sekoittamaan järven vettä pohjaa myöten kierron aikana. Tämä ilmiö ajoittuu yleensä syys–lokakuulle, mutta tarkka ajankohta riippuu vallitsevista sääoloista.
Tällä hetkellä pintavedet ovat laajalti jäähtyneet, ja myös Pirkanmaalla ne ovat hieman keskiarvoa viileämpiä. Ilmatieteen laitoksen mukaan säätilan ennustettavuus on melko heikkoa.
Tyyninä hetkinä sinilevä voi edelleen kerääntyä veden pinnalle muodostaen ohuen vihreänkaltaisen harsokerroksen tai jopa maalimaista vihreää tai kellertävää kukintaa. Kun sinilevä hajoaa eli kuolee, sen solut vapauttavat sinistä väripigmenttiä. Tämä voi muuttaa esiintymän näyttämään sinivihreältä tai turkoosilta. Ilmiö kuuluu kuitenkin täysin luonnolliseen levän elinkaareen.
Sinilevästä kysyttyä:
Sinilevä eli syanobakteeri on bakteerien ryhmä, joka muistuttaa ulkonäöltään ja elintavoiltaan leviä. Sitä esiintyy luonnostaan järvissä ja merissä, mutta tietyissä olosuhteissa se voi lisääntyä runsaasti ja muodostaa niin sanotun kukinnan.
Lämmin vesi ja runsaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, edistävät sinilevän kasvua. Syksyllä vesimassat sekoittuvat ja nostavat ravinteita pintaan, mikä voi ylläpitää esiintymiä.
Kaikki sinilevälajit eivät ole myrkyllisiä, mutta osa voi tuottaa ihmisille ja eläimille haitallisia toksiineja. Siksi sinilevän kanssa ei pidä ottaa riskejä.
Sinilevä näkyy usein vihertävänä, kellertävänä tai sinivihreänä kalvona veden pinnalla. Se voi muistuttaa maalia tai vihersoppaa ja hajoaa helposti, kun vettä sekoittaa kädellä. Kun sinilevä kuolee ja hajoaa, sen solut vapauttavat sinistä väripigmenttiä. Tämä voi värjätä veden jännittävän sinivihreäksi tai turkoosiksi.
Sinilevän seassa uimista ei suositella. Sinilevä voi aiheuttaa iho- ja silmäoireita sekä pahoinvointia, jos sitä joutuu elimistöön.
Erityisesti koirat ovat vaarassa, sillä ne voivat juoda leväpitoista vettä tai nuolla turkkiaan uimisen jälkeen. Sinilevämyrkytys voi olla lemmikeille hengenvaarallinen.
Sinilevä lisääntyy erityisesti rehevissä vesissä, joissa on liikaa ravinteita. Rehevöitymisen vähentäminen, kuten maatalouden ja haja-asutuksen ravinnepäästöjen hallinta, auttaa pitkällä aikavälillä.
