Tuulahdus viattomuuden ajalta

Hirviöitä ja kaunottaria, eksotiikkaa, ufoja. Kuvittaja Ami Hauhio eli lyhyen, mutta tuotteliaan elämän. Hänen sotien jälkeen tekemänsä piirrokset ja seikkailukirjojen kannet ovat nyt alan klassikoita.

Ami Hauhion tieteisaiheisista kirjankansista tunnetuimpia ovat Outsiderin eli Aarne Haapakosken Atorox-robotin seikkailut eri planeetoilla. Kuva: Aimo Hauhion perikunta.

Ami Hauhion tieteisaiheisista kirjankansista tunnetuimpia ovat Outsiderin eli Aarne Haapakosken Atorox-robotin seikkailut eri planeetoilla. Kuva: Aimo Hauhion perikunta.

Viipurissa syntynyt ja Helsingissä kuollut Aimo Hauhio (1912–1955) on suomalaisen taiteen suuria tuntemattomia, mystinen mies. Hän oli Viipurissa taidekoulun käynyt kuvantekijä, mutta varsinaista taiteilijan statusta hän ei saavuttanut koskaan. Hän oli käyttökuvittaja, eikä hänen töillään uskottu olevan suurtakaan arvoa myöhemmin; niinpä lähes kaikki hänen originaalinsa on hävitetty.

– Ei tiedetä, millaiset värit Hauhion kansioriginaaleissa ovat alun perin olleet, sanoo tamperelainen sarjakuvantekijä ja Hauhio-tuntija Timo Kokkila.

Aimo Ami Hauhio muistetaan ehkä parhaiten seikkailukirjoihin tekemistään kansikuvista – maalauskansista – joita syntyi 1940–1950-luvuilla noin 300 kappaletta. Poikien sininen sarja ilmestyi vuosina 1945–1948. Hauhio kuvitti sarjan 21 kirjankannesta lähes kaikki, kaksikymmentä. WSOY:n Nuorten toivekirjastoon hän teki parikymmentä kantta.

– Seikkailusarjojen tarinat eivät ole ehkä jääneet elämään, mutta Hauhion tekemät kirjojen kannet muistetaan. Näitä kirjoja löytyy yhä divareista ja niitä voi olla mummon vintilläkin, Kokkila kertoo.

Hänen mukaansa vanhat, neljäkymmentäluvun hyväkuntoiset dekkarit ovat tänä päivänä hinnoissaan. Niistä saa pulittaa divareissa satakin euroa per kappale.

– Itse en tuollaisia hintoja maksele.

Piirrokset syntyivät iltaisin

Kansimaalausten lisäksi monia Ami Hauhion sarjakuvapiirroksia pidetään nykyisin klassikoina. Yksi niistä on sarjakuvaversio Robert Louis Stevensonin seikkailuromaanista Aarresaari. Sarjakuva julkaistiin 1950–1960-luvuilla Pellervo– ja Lasten maailma -lehdissä.

– Hauhio oli päivätöissä mainostoimistoissa. Hänen piirroksensa syntyivät nopeasti iltaisin kotona. Hänen innoittajiaan olivat Alex Raymond ja muut yhdysvaltalaiset tekijät, Timo Kokkila mainitsee.

Entä mikä näissä seikkailuhenkisissä piirroksissa ja kansikuvissa kiehtoo yhä? Miksi ne herättävät lämpöisiä muistoja?

– Vaikka Hauhion kuvat ovat jenkkityyppisiä seikkailukuvia, niissä on aina suomalaiskansallinen piirre. Se on tiettyä kirveellä veistettyä jäyhyyttä hahmoissa. Kuvissa on julmiakin kohtauksia, mutta kyynisiä ne eivät ole.

– Jotakin viatonta niissä on. Ne ovat tunnelmallisia ja niissä on mystistä eksotiikkaa.

Perhe pakeni sotaa Ruotsiin

Ami Hauhio työskenteli aikana, jolloin käyttötaidetta ei arvostettu Suomessa. Hänen tuotannossaan on kuitenkin runsaasti nostalgisia helmiä. Kuva: Aimo Hauhion perikunta.

Ami Hauhio työskenteli aikana, jolloin käyttötaidetta ei arvostettu Suomessa. Hänen tuotannossaan on kuitenkin runsaasti nostalgisia helmiä. Kuva: Aimo Hauhion perikunta.

Ami Hauhio muutti perheineen Viipurista Helsinkiin talvisodan alla marraskuussa 1939. Melko pian Kerttu-vaimo ja pieni poika läksivät Helsingistä sotaa pakoon Ruotsiin.

– Hauhio jäi Helsinkiin. Hänellä oli jonkin asteen käsivamma, eikä hän joutunut rintamalle. Hän työskenteli Merenkulkuhallituksessa kartanpiirtäjänä sotien ajan, Timo Kokkila kertoo.

Hauhiosta julkaistiin aikoinaan vain kaksi haastattelua.

– Se tiedetään, että kuvittajan veli oli harrastajamaalari ja isä hukkui myrskyssä Viipurinlahdelle.

Kokkilalla oli tilaisuus tavata taannoin Hauhion poika Helsingin Kannelmäessä.

– Poika on nimeltään Ami, kuinka ollakaan. Pojalta kuulin, että hänen isänsä oli lennokas kertoja, joka viihdytti tarinoillaan naapurustonkin lapsia.

 

***

Tuntematon Ami Hauhio

*Aimo Robert ”Ami” Hauhio syntyi Viipurissa 1912; kuoli vatsasyöpään Helsingissä 1955.

*Piirtäjä, kuvittaja, taittaja, sarjakuvataiteilija.

*Science fictionin uranuurtaja Suomessa. Tieteisaiheisista kirjankansista tunnetuimpia ovat Outsiderin eli Aarne Haapakosken Atorox-kirjojen kannet.

Kuvitti 1940–1950-luvuilla kirjankansia halvoista jännäreistä maailmankirjallisuuteen.

 

***

Lainattava näyttely

Timo Kokkilan kokoama Ami Hauhio -näyttely Finlaysonin TR1-galleriassa viime kesänä oli menestys. Näyttely rakennettiin niin, että sitä voidaan lainata eteenpäin pientä näyttelymaksua vastaan muun muassa kirjastoihin, oppilaitoksiin ja palvelupisteisiin. – Jos on sopiva tila tiedossa ja nostalgia kiinnostaa, kannattaa olla yhteydessä meihin, sanoo tutkija Outi Penninkangas Mediamuseo Rupriikista.

Timo Kokkila on koonnut Ami Hauhion töistä kiertonäyttelyn. – Tämä on hyvä sapluuna. Nyt näyttely voidaan viedä myös lähikuntiin, Kokkila sanoo. Kuva: Kari Kumpulampi.

Timo Kokkila on koonnut Ami Hauhion töistä kiertonäyttelyn. – Tämä on hyvä sapluuna. Nyt näyttely voidaan viedä myös lähikuntiin, Kokkila sanoo. Kuva: Kari Kumpulampi.

 

Jätä kommentti

SUUR-TAMPERE

MEDIAT

css.php